IIM BOL YAMAR BAIN ARAI DEERDEJ UU ZAYA?

MR.G

suuliin aylaliin talaar baaha yum bichmeer sangdavch yag bolomjgui ued hamag ge geo bichih gesen yumnuud oroj irchiheed

yag computeriin omno suugaad bichi gehleer alga bolchihood baih yumaa shit gej. za za suuld rentelsen water ski gedeg ed bol ch bas l saihan ed baina lee shuu aan? niseed l buugaad baih yum bilee usan deer chin. yag l neg nileed amaa vaad davhidag mori shig l amitan baidag shuu harin ih sain joloodlogotoi bolohoos bish. zadgai usan deer tegej davhina gedeg chin uul n ih l saihan yum bilee . gevch muu sanaatai bagie chin bas neg ih davhihgui bainaa getel zaya vanchin hoer bol shaaj baina lee shuu. gevch hed heden udaa saihan uzsreed buugaad avsan goe yum bilee daraa n melbourned ireed yavahaasaa omno dahiad neg rent hiie gej baital harin muu bagienuudatai taaraldaad yu yugui l odoruud ongorson baahan stressdse aisan shinjtei l baih yumaa. ih sonin shuu hun gedeg amitan bi lav uhtelee aisan shuu muu bagienuudadaas bolj. za za ter yah ve harin ch buudaliinhaa conhoor usreh gej baisniig bodvol gaggui ongorson n ih yumaa h eh eh. novsh gej baruun australia bol er n l austrakliin ih saihan hot baidag gazar baina shuu Perth gedeg chin ih saihan zaluu ceverhen comhon ih dajgui hot baidag yum bilee. za sydney ch yah ve tom n tom denduu ih huntei bas unetei yum shig sanagdsan neg ih special yum baigaagui. melbourneiin huvid bol mash tom hot bolovch duureguudeeree mash ih hog novshtoi ih oncgui zavaan hot yum bilee siahan yum n yag hotiinhoo tovd l haragddag yum bilee za tegeed muusain dundad aziinhan gej chihchihsen gazar bain lee shuu. zaya bid hoer ch barag l neg l duuregt n amidraad baih shig baisn ter duureg n ter chigeeree baahan turkuud bolon levanchuud. yadargaatai ch yum shig sanagdsan shuu haa saigui l neg duhaaa zangidsan dundad aziin bagienuud za tegeed terneesee garahj yum bol baahan haltar entheguud ih bainaa. ene enetheg hyaraduud er n delkhigeer neg tarhaj duushee arag ch ugui ooriinhee eh orondoo bagtaj shingehee boltoloo urjicgeesen humuus. er n tegeed haraaad baihad enhegchuud er n hamgiin ih buduuleg hachin humuus baina shuu. oorsdoo tendee hun bish yum shig uzegdseeer bauigaaad gadaada ch ireed ter orniih n yumiig haraad sudlaad zohicoj chadahgui shuu yag l neg enhhegtee gaduurkagdaj baisn shigee l end zagnah yum. za za shaajiinaa neg ih australiin toloo sanaa zovdog jhun neg garaad irev uu harin ch gej. ugui tiim yum baihgui zugeer l yu gej bodogdsonoo bolon bodoj baigaaagaa l bichihj baina. hoorhii muu australichuud carai muutai calin ihtei ch gesen neg negenee gudamjind jaahan hundetgeh shinj uzuuldeg l yum gevch yag uneneesee bish n medeej gevch ene n er buduulegeesee ahmaagui deer yum daa. carai muutai zovson amtid niigemdee darlagdsan ajil hiihees oor amidralgui amitad tegee dter avsan ghedee chiherijn caas shig urej hayachihaad l uhtelee ajilaad baidag sonin durakuud shuu. za neg heseg n ajil hiihgui ulsaasaa tegeleg acaad saihan amidraj baina ter n ch zugeer yum shig yah ajil hiih gej ene horvoo deer irsen bish zarim neg n etriig n erthenees oilgood gertee hevteh yumaa. sonin sonin amidraltai humuus ih l baih yum daa. za er n tegeed mongold l yaduu bolon sonin yum enee teree baidag gedeg bol end bas l yag l adilhan. sonin sonin amidraltaio humuus bas zondoo bain sh dee ed nar er n gadaadad yvaj juulchilal ene teree gej mongoo urej solioroj baihlaar ooriinhoo oron dotorooo yadaj ayavj oorsdiinhee amidraliig neg hondlogoos n hardag boloosoi doo za za bi buur shaaj bainaa?
saya harin messengereer deer ued amerik ruu yavaj baihad moskvagiin ongoc buudal deer taaraldsan neg mongol zaluu harin baij baina sonin l yum olon jiliin daraa
gev genet neted taaraldaad.
manai nohoi haa saigui gazar uhaad ih durgui hurgej bainaa yadag yum bilee say harsan chin hed heden gazar uhaad hayaj novsh chin alah yumsan.

suuliin aylal ih saihan baisn bain shuu saihan snagdchihlaa.

bas l ih hogjiltei sangdaad bain shuu suuliin heseg n za ya nneeren nogoo mafia bagienuud chin ireegui shuu end he he.MR.G

za neg iimerhuu

suuliin ued odor gedeg chin harvasan sum shig l ongorood baih bolloo. saihnaa bid hoer niileed neg juulchin companytai bolloo. Undur Lundaa gedeg aylal juulchilaliin chigleliin companytai bolloo odoo yu uldej bain ve gevel? juulchid l oloj yavuulah uldeed baih shiv dee. suuliin ued gertee baisaar baigaad ih sonin sanagdaj baina. ajil hiimeer ch yum shig getel ajil hiih l yum bol mongo oloh n unengevch neg l tenegee neg ih yum hiih gej baigaa yum shig l ogloo bologon bosood l neg bagied baahana baahan zaragdaj zaragdaj hamag amidralaa barad baih shig sanagdaad baih bolj. suuliin ued bulgaa erka nartai holbogdoh geed eroosoo boldoggui yasan yum bol doo? uul n toll bolon bas bus yumsiin asuudaliig n shiidchih yumsan sanaa zovoood baih yum hunguij gui j baahan yum hiilgechiheed daraa n neg ih albatai yum shig bolchioson yum shig sangdaad baih yum. za yamar ch abisn holbogdono biz dee. ogie gedeg naiz maan haashaa yavchihvaa ganc sain naiz maan buur suraggui alga bolchihloo gaggui biagaa daa ? mongold ch odoo hecuu bolson cag shuu he he?
ochigdor lilyd neg oor garigaas irsen tuulaa hun hoer oej ogloo . suuliin ued end ih seruuhen bolood. huuhed gancaaraa untahad n teverej untahad zoolon yum gej ih siahan zoolon maetrialaaraar hiij ogson chin nogoodoh chin gancaaraa untah sanaagui shuu. bolj l ogvol aav eejiin hajuugaar untah geed baidag boljee. suuliin ued seruuhen bolood jessie lily hoer ch buur malgai oroolt beeliindee orood avlaa. he he dongoj ovol ch ehleegui baidag getel hamag gereeree duuren halaaguur asaasan humuus l bain shuu deee yaj ch neg ovoliig davna daa?
za ter yah ve amid l baij baival ovol ch yamaai he he. sonin siahan yum gevelk harin alimaa odoogoor jiremsen bolood baigaa suragtai shuu nileed udaan l gancaara ayavlaa daa tegeed suuld n neg huuhedtei boloh yum baijee gevch eceg n bas todorhoiguii bololtoi za ter ch yamai huuhed n gagaui bol. uulaasaa muu oyunsuren egch maan olon jil hunii hool baas sheesiig n ceverlej doromjuulan baij amidraliinhaaa hamag sain saihan hugacaasg aldaad adaraa yav daa hoer huuhed tejeeh ajiltai l uldeh shiv dee. hoorhii mongold emegtei hunii erh ashig gej ern baina uu bugd l teneg yum shig l huuchinii aygaar l tenegtecgeegeed l baih yum zarim negen teneg erchuud n . getel ene chin yu bolj baina en chin 20 dugaar zuun boolood yavaj baina naana chin cag hugacaa gedeg yum chin oorchiklogdoj baina. gevch mongold bas l boloogui yum shig bain daa. za za demii l l sanaa zovoh yumd aa olon egch duustei bolohloor. hezee negen cagta emegteichuudiig yadaj neg baruunahnii daind yumaa bish gehed arai deereer uzdeg bolno biz dee. za za manai nohoi ih tom bolj bainaa suuliin 2 doloo honogiin hagas sain odor bolgon nohoigoo surguulid yavuulval yah ve?
aan alah yum baina endehiin nohoi mur n hurtel surguulid yavaj huuhediin adil erh edlej bain sh dee getel tend yu bolj bainaa!!!!!!!!! novsh novsh durgui hurchihlee gancaaraa yum bodosoor baigad suuldeee balai ch yum shig bolchih yum. zarimdaa buur yu hiij baisnaa ch maratah shahah n shuu he he
za za alah yum baina. yavaj mashinaa service hiilgeed zarahaa bodier teneg excel fuckin novsh!!!
MR.G

MR.G

MR.G

MR.G

MR.G

MR.G

MR.G

MR.G

MR.G

MR.G

MR.G

MR.G

MR.G

Juulchilaliin Company

saihnaa gedeg hun yu bolj baigaa boloo? neg yum bolgoj baigaa baihaa?MR.G

UGUI!!!!!!!!!!!!!!!!! bi business ehlehed beleln bish

yum bainaa uulaasaa ih gancaaradal baina bas bus zondoon asuudal baina. uul n neg hamtragch tai bol ehlehed belen baina medeej belen sh dee. gevch gancaar gedeg bol hamgiin muuhai n hamgiin novshiin. gadaad gancaara gedeg bol novsh mongo baigaad ch hereg alga. amidral yu yum be? l gej dandaa ooroo ooroosoo asuuh yum daa. suuliin ued ajilgui hed honoloo buur ajil hiihgui gej bodson chin siahan baih chinee gevch neg doloo honogiin daraa er n ih sonin sangdaj ehlej baina. ajilgui bol eroosoo bolohgui shinjtei shuu nee muu novshiin namdidral chin baahan bill eer daradah shinjtei. novsh ene uls bol eroosoo hun amidrah geed huseed baih gazar bishee neere tiim uu geed boodohloor bas oor taliig n harah yum bol bas zondoo yum baih shig bainaa. za za minii huvid l lav end amidrasan ugui hoer yalgaa alga. end amidralaa geed yah ch ugui l yum baina harin ch ig l iluu strees iluu daramt shahalt ttai yum baih tusmaa l ter n mulam ulam medegdeed medregdeed baih yumaa balai. yumaa
balai balai daa buur jilnhene balai yumaa. suuliin ued yanz yanziin olon snaa oroj irej baigaa bolovch dotor hun min neg l bishee sonin yum ingedeg l yum baihdaa . za za ali yumiig ter geh ve suuliin heden honog huuhedee haraad siahan bainaa nohoi huuhed hoertoigoo nilee oir dotno bolj nabih shig baina. jessie guai baahan ajillad l bas neg ih saihan snagdahgui l baih shig abinaa. yadag yum bi;lee. suuliin ued end baimaargui sangdaad baih yum getel ene hoer huniig bas yu yugi hayad yavchihaj boldoggui baidag. yadag yum bilee. uul n sanagaar boldog bol mongol yavad neg heseg tendee ajiltai ajilgui baij baigaad ooriinhee bodoj snaj baigaa yumnuudaa hiichiheed bucaaad ireh yumsan daa za za
novsh neg ih muu yum bolj abiga yum bish dee bolohgui butehgui yum alagaaaaa alag.
baahan mongol duunuud sonssoor baigaad suulde ejaahan durgui bolj ehlej baih chinee. manihanii hogjim ch gej dee neg baahan yanginsa hoolooi muutai amitadiin baij yadaj hiih yumgui gieuursen humuusiiin hiisen buteeluud shig l yumnuud baih yum bain sh dee teged l bugeedeere neg l eh oron hair setgel aav eej geed l orilood baihiig n yana. hed uneheer tgej amidaradg bol doo za za soliorooooroi!MR.G

bi business ehlehed belen uu?

gedeg asuult garaj ireed baina. minii bodloor bol medeej yes tiimee bi belen. za ene business sanaanuudaas boloj heden ch udaa ehnerteigee muudalcaj bain daa hamgiin suuliin tulaan nileen shiruuhenduu bolj ongorloo. aylaliin daraa minii bodol sana bol eroosoo l ene businessiigg hiie gesen buren duuren ermelzleltei bucaj ireed avgaidaa helsen chin harin bas l nogoo l yaridag yumnuudaa yarij baihgui yu teged l boon yum bolj herelkdej margakdaj baij odoonoos nileed gagui bolj baina. gevch minii huvid bol mani avgai bol sain saihan huuhen gevch uneheer l ar geriin nooloolo bolon en ulsiin amdraliin hev mayagt jaahan daruulchihsan yum bolov uu gej boddog yum. dandaa bolohgui risk ugui yum hiih geed baih yum uulaasaa risk ugui bol yaj ch yum ehleh yum bilee dee. minii huvid bol uulaasaa l mhod amidrhgui n oilgomjtoi bas nadad bolomj baina gedeg uudneesee 3 gevel oortoo itgej baoina. za er n tegeed avgaigaa muulah geed ch baigaa yum nbish yag unen deeree bol businessiig ganhan talaas haraad bas baiguuldaggui n oilgomjtoi. gevch dandaa bas muu bolohgui butehgui talkiig n haraad baij bolohgui l baimaar yum daa. gevch suuliin baidlaar jaahan demjih shinjtei l baigaa bolovch minii bodloor bol dotroo neg ih itgehgui bas sanaa zovson shinjtei baina. za yadag ch baisn l hiigeed uzne. uulaasaa aldaad baih yum baihggui yum bilee business insurance gej neg yum baina uulaasaa businessiig dampuuralh gej bish buur l sijruulah gej l hiideg gej bododog shuu za shaa shaa. durgui hurchihlee yadaj neg hun baidg boloosoi hajuud min yes mate ingie tegie geed hani bolood ogdog neg huntei bol ch tasmaniin araliig undeseer l erguuleh ch bolomj baij medeh yum shuu.MR.G

ajilgui bain gedeg chin bas l balai yumaa

neg l huneer tejeelgej baigaa hun shig l bolchih geed baih yum bain sh dee dam damaandaa emegtei nhun eer he he tejeelgej chadaj baival ch bas neg hergee. suuliin 2 honog ih ajiltai bailaa ooriin gesen neg delguur neeye gej buur bodood baisnaa hoocoldood uzie gej shiideed hed heden hun maitantai uulzaldaj jaahan zovlogoo mayagiin yumnuud avlaa. uul n shine business hiih gej baigaa humuust tuslaj demjideg zasgiin gazaraas n calinjuuldag humuus companiud baidag yum baina . hun ooroo l yum hiie gevel tuslaj demjeed ogdog gazaruud nileed baidag yum bain . gevch medeej mongoor tuslahgui n oilgomjtoi gevch ehl;eed business planaa bicheed ireh yum bol harin banknuud n caasnuudiig n shidchih shinjtei shuu. za yamar ch l baisn mongold baidag shigee baahan heel hahuul tanil tal gej neg ih guij haraij sanaa zovohguigeer hiih yumnuudiig n hiigeed burduuleed ogchihvol company bosgon gedeg bol neg uih asuudalgui bainaa harin ch gej. aa harin ter bosgoson yumaa yaj avch yavah ve gedeg chin l minii asuudal bolj ukldeh yum shig bain daa. za ehnii dugaart bodoj baiga zuiluud bmaan gevel. negdugeert nooluuran buteegdehuun. hoerdugaart nooson buteegdehuun daraagiin angilald n bolohlor gar urlaliin zuilsuud gesen daraalaaltaigaar yavaad uzdeg yum uu daa. ehnii hugacaand heden camc malgai oroolt avchiraad terniihee hajuugaar n heden uglavch hantaaz mayagiin yumnuud tavchihsan baival yadag bol boloh baigaa. za nooluuriin huvid gevel nilee duneteidee oroh ed tegeed ter hol gazaraas avchirah yum chin bas zugeer neg zardakaa nemeed zarbna gej baihgui baihaa busad yumsuud n olon zaragdah gedegeeree atendeesee avahdaa l gagui ntaarch tohirosn uneer avsan baihad end neg bolomjiin uneer zaragdaad baih gej naidaj baina yagaad gevel negduygeert gar url;aiin zui 2 t gevel sonirholtoi oor ornoos irsen gedeg utgaaraa. za tegeed ene chin ganchan yum zaraad l mongo olood bain gesen ug bas baihgui shuu dee. medeej l tatvar ,daatgal bairnii hol unaa zardal enee teree geed zondoo l yumnuud bainaa dam dmandaa nad shig gancaaraa hiih gej baigaa hund biol dor hayaj l delivery geh metiin yumnuudaas avhuulaad mongo zarlagdah yunuud ih garah shinjtei . gevch busad humuus uuniig chin bolgood baigaa yum chin bi yagad bolgohui gej yugaaraa dutaad baigaa yum bolno sh dee.
za hamagiin ehnii asuudaluud odoo ingeed garaj ireh bain negdugeert helnii asuudal bain. ene bol yalta ch ugui tom asuudal shuu. ochigdor huntei uulzaad baahan l nom caas ogloo terniih n neg hesegiig n oilgoj baival yah ve ? ingehed bi gedeg hun chin buziness ehlehd belen uu?
medeej belen sh de businessiig zaaval heltei hun hiine gesen huul haana ch baihgui sh dee. busin=essiig hen sergelen hun l hiij chadna gej bi bdooj baina. za za shaahaa bolie .MR.G

art gallerei bolon suviner shop baiguulah sanaa torloo

hun gedeg amitan dandaa l neg sainaatai baih yum daa ene udaa art gallerei hiih sanaatai baina uul n ch ene sana aonoodor toroogui l yum l daa anh udaagaa 2003 ond amerikt ochiod irehdee l iim sanaatai baisan yum gevch tuunees hoish yagaad ch yum eroosoo bolomj garaagui yum . za shaaj bainaa yagaad ch yum be ch geh shig medeej l mongo sanhuu bolomjuud n eroosoo l garaagui l baihgui yu daa. gevch minii bodloor cag n irjee. art galerei hiihed uul n endheiin olon olon gazaruudaas demjileg ih uzuuldeg yum shig bain gehdee medeej zugeer mongo ogno gej bol baihgui sh dee. gevch mash olon torliin zeeliin bolomjuud baidag yum baina sudalsan. ooriinhee banktai ehleed yaroiad uzsen n deer sangdaa manai bank buh taliin zeel olgodog yum baina.
za tegeed mnilee dheden art demjideg baiguullaguud baidg yum bain teren dorotroo zasgiin gazariin bolo bas huviin mongo msanhuugeer ch demjideg gazaruud ih baidag yum baina. aragagui l neg urlagiig oilgodog shinjtei humuus bolon oron yumaa ha ahaa.
za yamar ch baisan shine business hiihed hamgiin gol n medeej business plan. tegehkleer yah ve gevel business olanaa ehelnee.hoerdugaart gevel research sudalgaa. yah ve gevel sudalgaa gaa hij ehelnee.
minii uzseneer neg ih gallereinuud baidaggui byum bain ene chin yu gesen ug ve gevel nadad iluu l bolomj baina agesen ug uu?
ali esvel ashiggui bolohlor n humuus sonirhoj hiihguin bain uu? aan? shit yadag ch baisn yavsan sudalsa
MR.G

amidral urgeljilseer l..

suuliin ued amidral nileed asuudaltai yum shig mortloo bas sonirholtoi ornoj baih chinee. gev genet baahan ovchtei soliotoi yum shig australiig toirloo tegee dgertee irlee haa ha ha yag sh dee yamar ch soliotoi yum alga l bain sh dee. gev genet onoodor nbaahan urt zahianuud humuus ruu bichlee. ogloo bosloo nohoigoo zodloo avgaitaigaa hereldlee ene neg nohoinoos bolj avgaitaigaa nileed heden udaa hereldlee shuu medsen bol gej yaridaggui yum gesen yaj neg sain surgaj avya daa baiz. ailiin holsoldog bairnii hamag zuleg shiregiig n yu ch ugui end tendgui uhaad baih yum yadargaatai yumaa. hunii hel meddegui bolohloor n tolgoi dunduur n tataad avsan chin l boon asuudal boloh yumaa . za tegee dyag unedee hoorhii golog l hoino doo gevch durgui huree dbaigaa yum daa. mongold muusain nohoiu nar shavhruu ideed l ulam sainan bolood baidg baital ene muu hognuud savlaj laazalsan hool ideed l emneleg surguul enee teree geed baival yah ve? aan za za gevch manai muu nohoi unegheer hoorhon nohoi yum shuu daan ch enheesee jaahan muu sudlaad yaraad avchihsan bolooos bish uul n nileed zalhuu mayagiin nohoi avya gej boidoj baisn chin hamgiin ih hodolgoontei honchin nohoig n avchihjee za tegeheer yu gesen ug ve gevel nohoogoo bish ooriinhoo tolgoi ruu neg hed zohison n l barag nadad taarah biz dee. hoorhii muu amitan namaig haraad nadaas zugtaaj bain shuu bi tiim l muu hun baij taarah nee ? pizdu uul n ch tegi gej bodoogui bolovch tegsen l baigaa yum daa. za tegeed end ganhan nohoinii ch buruu bas baihgui baihaaa tern deer n nemeed yarih yum bol bas minii buruu ch gej baihgui ch yum shig . uulaasaa muusain nohoinuudtai neg zuuraldaj osoon bish dee hodoo heden nohoitoi baisan bugd l nohoiniihoo ajiliig hiigeed l geriin gadaa ovol zungui untaad hun irvel hucachihaad l baidg baisn sangdah yum egvch end chin. za er n l neg huuhediin dainii yum bolj bainaa huvcas l avahgui yum ternbeees bish bugd l yag l neg hunii dainii archilgaa shaardagdah yu ain shee. soliotoi yum. za za ene bole rooosoo l minii l buruu nohoigoo zodno gedeg yu gesen ug ve teneg tolgoi zodohgui baihiig hicheenee. tegeed ne n nohoi chin namaig neg sar yavaad ierehed 2 dahin tom bolson bain shuu us zus n saijiraad aimaar tom bolj barag l namaigaa idshiheer boslon bain shuu.
bas huuhediin talaar nileed adilhan asuuda; baina. ih tom bolson bain hel bol guicegdehgui bolson abin gevch haramsaltai nmongol heleer yarihgui yumk yaj ch yarih ve dee zaaj ogoogui yum chin. neg sariin daraa gertee irehed huuhediinhee heliig baga l oilgoj bain shuu tegehleer mionii angli heleer yaridag gedeg bol yas uyuman deeree bol hudlaa l yum bain daa. mani huuhed dongoj 3 nas hureegui baij nadaas deer heltei baival yah ve? getel ene heliig chin bi uul n helnees n hunees n tavan jil suraj baigaa geed baidag aan?
za za yamar ch baisan lily giin hel nadaas tasarsan baina odoonoos yag l mongol helee zaah cag n boljee gej uzej bain.uul n bi ertnees n zaaj ehlie gej bodoj baisn bolovch dotor hun maan ehleed neg heliig n sain zugtei bolsonii daraa n 2 dahi heliig n zaaval yasan yum be geed baisn yum tegsen chi n tegej yavsaar baital amidral barag duusah shinjtei uunees hoish mongol helnii hicheel ehelse her zereg hurdan surdagiig n uzie baiz. manai huuhed odoogoor sain uu bain uu? hen be? aav eej neg hoer gurav dorov tav zurgaa doloo naim es arav gesen heden ugtei baina. odoo barag l 3 nas hureh gej bain 5 sariin daraa gehed 3 hureh yum baina. za tegeed ter us zus gej bainaa bain daan ch hamar n jaahan urgahdaa durguihen shig abigaa yum daa yamr saindaa muusan novshnuud chin minii ohiniig gahain honshoort gej duudsan baih ve dee za yah ev odoo tegeed duudaj baiga ovoo bolson hoino n yu gej duudahiig n uze l dee.MR.G

australia saihan oron bolovch

bas nileed hocrogdongui talda uls yumaa. ene humuusiin ayaglaj baigaa bidal bolon amidraj abigaa hev mayag n gej novsh gej. ene amidraliin hajuud mongold chin jinhene amidral gedeg yum chin ornoh geed baidg yum bishuu ger bul ah duusteigee niileed l ajilval ajilchihaad durgui bol heden odoroor alga bolchihood l aan? ugui ter chin bas l neg saihan baharhaad baihaar ch yum bas bish baihaa. za yadag ch baisn suuliin 5 jil orchim australiad amidarlaa. uunees hoish tuunees hoish hun ajillan gedeg yum bol amidralaa zugeer heden caasnii toloo ogoh geed baraj yadsan hunii amidral shig sangdchihlaa fuck gej. haashaan ch yum be dee gawaa gedeg hun buur neg hiih yumaa olj yadaad australiad irej heden caasnii toloo humuust cusaa soruulah gej irsen ch yum uu haashaa yum be? yarshig l baina. za er n tegeed ene amidraliin togtocoo geed baigaa yum n hun bolgon mederdeggui nl bolohoos bish bugdeeree l tolgoigoo ugaalgachihsan humuusiin amidral yum shigeeza za fuck bichih yumaa ch martchihlaa uur hurej baina. novsh novsh...MR.G

muusain novshnuud chin

huuhediig min hurtel shoogchiloj ehelsen suragtai shuu manai muu ohiniig maan gahain honshoort gej huuheduud n duudsan gen shuu ene muusain cagaan arsnuud chin buur a;laad haychih yum bain tiim jaahan huuheduud n hurtel iim yariad ch baihdaa yah ve dee. za daa uneheer l jaahan cul cagaanuud bolohloor yum uzeegui baigaa biz dee muusain novshnuud. ene pizdu shig araliig chin iim ih cagaan shaarnuudaas duursen gedegiign n medsengui shuu puck them!!!MR.G

AUSTRALIA GEJ

SUULIIN SAR GARUIN AUSTRALIIG TOIROH AYLALIIN HUGACAAND AUSTRALIIN TUHAI MASH DELGERENGUI MEDELEUUDIIG CUGLUULAJ AVAHAAS GADNA ANHNII UDAA YAVAJ BAISNAASAA HAMAAGUI NOOR OOR ZUILUUDIIG OLJ HARLAA. ANHNII UDAA YAVAHDAA GANCAARAA YAVSAN BOGOOD ERONHIIDEE MASH OLON HOTUUDAAR DAIRAN ONGOROJ BAISN BOLOVCH ENE UDAA HOEULAA HOTUUDAAR ZUGEER NEG DAIRAAD ONGORSONGUI MASH IH DETAILCHILAJ UZEJ HARLAA. ZA UUNEES HAMGIIN TURUUND OLJ HARSAN YUM BOL AUSTRALIA BOL MASH TOM GAZARTAI BOLOVCH UNEHEER HUN GEDE AMITANUUD N UNEHEER DUTAGDALTAI GAZAR YUMAA. HOERDUGAART GEVEL HURDNII ZAMUUD N UNEHEER BAS BOLOOGUI BVAINAA MASH OLON JIJIG HOTUUDAAR DAIRDAG BOGOOD FREEWAY GEDEG YUM BOL BARAG L BAOIDAGGUI YUM BAINA. ENE ULS HOGJIHED HAMGIIN IH HERGTEI ZUILSUUD BOL HUM AMIIN OSOLT BOLON, SAIN ZAM YUMAA GEJ ZAYA BID HOER URGELJ YARILVAJ YAVLAA. ZA TEGEED AUSTRALIA HOGJIH UGUI HOER BOL NADAD NEG IH HANAAGUI SH DEE. GECVH NOGOO L ARSNII UZELTENGUUUD IH BAINAA. MEDREGDSEER BAINA HAA NA CH YAVSAN MAGADGUI BI ZOVHON MEDREED BAIDAG CH BAIJ BOLOH YUM. BAS NEG OLJ HARSAN ZUIL BOL MINII HUVID BARUUN AUSTRALIIN PERTH GEDEG HOT BOL AUSTRALIIN HAMGIIN SAIHAN HOT GEDEGIIG UZLEE ZAYA CH BAS SANAL NEGTEI BAILAA. PERTH N AUSTRALIIN HAMGIIN BARUUN TAKLD N ORSHIDOG BOGOOD UUL UURHAIN SALBAR IH HIGJISON NILEED BAYAN BAS ZALUU CEVERHEN, COMHON HOT BAIDAG YUM BAINA. TURUUCHIIN UDAA AYLAL HIIHDEE GANCHA PERTHIIG ORHISON BAISN CHIN HAMGIIN DAJGUI GAZARIIGN UZEEGUI ORHISON BAIN SHUU. ZA MEDEEJ UUL UURHAIN SALBAR IH HOGJISON MUJIIN HUVID PERTH HOTOD AMIDRALIIN HERGLEENII TUVSHIN N NILEED IH ONDOR BAIDAG GEN. TER N YAVAAD ONGOROJ BAIGAA BID NART NEG MEDEGSENGUI BOLOVCH MEDEEJ AMIDRAAD EHLEVEL YAMAR MNEGEN HYMDAAR AMIDRAH BOLOMJUUD BAIDAG BIZ DEE GEJ BODOJ BAIN. ZA ZA TER DEMII BALAI YUM BICHIHEE BOLIE. MR.G

Tasmania

daa ergeed irlee hoorhii suuliin neg sard 16000 km iin aylal hiigeed onoodor gertee oroj ireed suuj bainaa hoorhii. zaya bid hoer ch ene udaa australiig ch harin ch neg sain heren tenelee dee uzeegui gazaruudaar ch ih yavlaa uzsen baisan gazruudaasaa ch ch ih olon yum ergej haralaa. hoeulaa yavn gedeg chin hamaagui deer baidg yum bain suuliin udaa yavhdaa gancaaraa hogjimteigee yavsan ene udaa hogjimgui hamujuudaa naiztaigaa yvsan ch hamaagui deer yum baidag yum bain .
hoeulaa bolohloor mash olon yumiig oor oor talaas n hardag yum bain tegeed tuundee dugnelt gedeg yum hiideg yum bain tegeh tusmaa uzeh harah yum ihtei boldog yum bain bas tolgoid oroh n ch hamaagui deer baidag yum baina. ih l sonirholtoi aylal boloj ongorloo doo. endeesee ongocoor niseed Melbourne d buudag yum bain tegsen chin Zaya guai chin ongocnii buudal deer ovogoor min duudaad zogsoj baidag bain sh dee tegeed bas boloogui video bichleg hiij bainaa. za tegeed heden honog melbourne d honood tendeesee neg mashin avaad garaad ogloo Canberrra gaar orloo tegeed Sydney d hed honoloo tendeesee Brisbane orloo tendehiin mongolchuudiin party deer taaraj bas saihan bailaa. tendeesee caashaa Vanchingiinhantai Sunshine Coast orloo. z ateged bucaad Brisbane Gold Coast Sydney Canberrra Melbourne orloo. tegeed tendeesee. Adeleide oroj hed honood Adeleidaasaa Perth orloo bucaad adeleid melbourne geed aylal togsoh shiv dee. ya ya gej Australia ch bas l ih tom aral yumaa. za z adaraa zarim negen tohioldoson yavduulaasaa bichie. neeren endehiin hund garuudad zoltoi l aluulchihsangui shuu.
MR.G