ULAANBAATAR MONGOLIA

za ingeed Ulaanbaatar hotod ireed 1 sar garui hugacaa bolchihloo. yu hiisen be gevel baahan l uuj idej nargij cenmgeh shiv dee za er n tegeed hiih yum mash ih bagatai gazar bain shuu yamarvaa negen business yumuu l hiigeegui bol shal balai shinjtei. Xarin irsenees hoish humuus barag l buten sar songuuliin soliorol gegch yum tuscgaasan shinjtei baisan hichneen hun shar hadnii emnelegt hevtej baij duussan bol doo. za yamar ch baisn mash olon odor mash ih mungu zarsanii daraa ter songuul n yavgdaj duussan bolovch mash ih margaantai maapaantai bolson yum baihaa. minii huvid bol songuuli ogoogui gevch minii meddeg buh l humuus songuulia Ardchilsan Namad ogson baih yum tegseer baital ter ardchilsan nam n garahgui baival yah ve? ne uneheer ard tumnii buruu yu ali esvel ter Huvisgalt namiin buruu yu? buu med yadag ch baisn Huvisgalt nam n diilenheeree garaj orhiloo za tegeed teriigee eserguucsen jagsaal cuglaan ornoj Huvisgalt namiinhaa baishng n shataah yum bas zugeer ch baisngui Soeliin tuv ordon bas helmegdeed avlaa. Baahan cagdaa engiin irged bertej gemtecgeesen baina. olon hunii dund yu boloj baigaag n sain medehgui humuus zugeer snirhoj yavaj abigaad tarhi nud amaa ih berteesen bain gene. 130 uad hun gemtej bertsen yum abian 5 hun uhsen bain gen. neg heseg n cagdaa nar buudsan gej baigaa bolovch Hu nam n cagdaa nar buudaagui geed l baigaa yum baihaa. Buhiil radio televiziig haasan baina Ganchan Undesnii tv bolon Undesnii Radiog ajiluulaj baih yum ih sonin yum . neg l sionuin sanagdlaa bucaad huuchin ongorson cag hugacaa ruugaa yavaad baih shig snagdsan shuu. gevch medeej ene bol tur zuuriin uil yavdal gedeg n oilgomjtoi. Gehdee l Mongol Ulsiin tuuhend n bchegdej baigaagui yum bolloo. anh udaagaa l humuus iim yum hiij abihiig uzlee tv geer uzeed suuj baihad yag l nogoo kino n der gardag yum l amidaaraa yavgdaj abih shig snagdsan shuu. za tegeed Tur tumur nuuree gargaj baigaa n ene yum bailgui dee 4 uduriin hol horio shahuu yum yu ch gedeg bilee Oncgoi baidal gedeg yum togtooj. Jagsaaliig bayar bahdaltaigaar taraaj 700 garui jagsaald orolcogchidiig barivchilsan gene. nileed heseg n zaluuchuud huuheduud baisan gene, zBas zarim mhumuusiin yarij baigaagas sonsood baihd barag l Hu nam n enig ashiglaad baahan hun dund n oruulaad iluu evdeluulj suiguuleh arga hemjee ch avsan geh metiin yumnuudiiig sonsogdoj ch baina. za ali n ch baisn gesen minii huvid en bol nileed hereesee hetersen hereg l bolood ongoroh shig l bolloo. za uuniig ganc iregen meddeggui yum shigee za er n mongol ulsiin jiriin negen irgen gedeg bol neg ih une cenegui l yum baidag yum bish uu dee hen ch neg aytaihan hundleh ch yum uu erhee edlej chaddagui yum shigee. Zugeer l osoldolgui l Mongoliin irgen gedeg l nertei baidg yum bish uu dee. bas zarim negen heseg n barag l mongoliinhoo tuluu enee teree geed l aimaar ih yum yariad yavdag murtluu nus baas shees hogoo durtai gazaraahayaj hot ulsaa horduulaj bohirduulah yum. Tiim teneg yum hiij yavaa humuus chin yaj eh oron geh ve dee hamgiin engiin l amidraliin hev juram mayagiin yumnuudiig murduj dagaj chadgui l abin sh dee. za tegeed huuli togtoomj gedeg yum n bol mungutei hund bol uilchildeggui munguui humuusiin lyl avdag cag bolson abin sh dee. neg heseg n uulen deeguur gishgelen amidraj bain nogoo neg heseg n heden zuun meteriin gund l harh shig bolj amidraj bain sh dee. tegehleer chin ene uls yaj hugjih ve? hamgiin gol
zuil bolon uls turiin tolgoilogch nar baital ene humuusn zuvhun idej uuhiin tuld l uls tur luu ordog yum shigee ch geh shig uulaasaa l idej uuhiin tuuld l baahan hudlaa yum yarij heden humuusiin tolgoi n erguuleed turiin tolgoid garaj baina garsan hoinoo suudaliin taglaa shavariin haalt bolood l zugeer l heden gariin useg zuraj ulsiinhaa ard tumniihee mungiig gedes bigs amaaraa gartal n shaaj baih shiv dee. za teged zugeer ch baihgui hund surtal gedeg yum end mash ih bain. zugeer l jiriin hamgiin engiin buteh ajiluud l butehgui yum bain sh dee. ireed neg comopany baiguulaad l aylaljuulchilaliin yamnaas neg heden yum cugluulaj burtguuleh estoi gesen ter bagienuud n ajilaa hiideggui yum uu alg l bolchih yum bain sh dee . saihnaa bid hoer ch gej dee bas taarsan humuus baih shigee ochioroi l geh yum ochiosn l suragtai abih yumaa. za za ter ch yah ve sonin yum gevel neg iim duuliantai songuul l bolohiig uzlee bas oncgoi baidal gedegiig n ch bas harlaa. baahan cereg cagdaa l bolson gazar bain daa. sonin l sanagdlaa nashin barilgiig nuraaj ehlehees n n omno jagsgchidaa taraachihdagui l yum baina sonin yum. uul n bol budaa bolgood l haychih estoi baisn shig getel tegsengui. za hoorhii ter turiin cagdaa nar gej neg heden hoorhiileltei amitad bainaa. yamar ch buu huyag boroohoi gav gehiin yumgui l humuus baih yum shaldan amitad garaj ireed l baahan chuluun mondort cohiulaad l baahan gemtej bertsen baina. eneheden cagdaa naraa yadaj l olon ulsiin hemjeend hursen hamgaalaltiin hergseleer hagachihaj boldoggui yum baih daa. eniig odooo ch neg bagie oloj haraad odoo business planaa gargasan baigaa biz dee. uul n yag hergtei yumnuudiig n avchiraj shahval ulsdaa ch cgdaa nartaa ch bas huvio hund ch hergtei yum daa. minii bodloor ulsiin tusgai hamgaalatiin gesen huchtei armitai boloh n yasan yum bol doo l gej bdooj suulaa. ZHedhen bagienuud l ingeed tuveechihej baigaa yum chin uunes iluu yum bolvol dooo yah n ve? medeh yum alga daa. suuliin ued nileed heden humuustei tanilcaj bain . za ihenh n l baahan mungetei l humuus baih yum endees chin yaj humuus ingej mungu hiigeed bainaa abugd l ajil hiideg baih yum getel sain mashin sian hoonii gazaraar l ergeldeed abih yum. minii bodloor bol normiin calintai humuusiin yaj ch huchireed yavaj chadahgui gazaruudaar l barag oududr bolgon yavaad baigaad n buur gaihaj orhiloo. huuchin tanail. Lhamaa Ogie Boroo Zaya geh metiin humuus bigd engiin sain amidraltai baigaa yum baina. za za soliotoi songuul n yamar ch baisn duusaj sana aamarlaa. yadag ch baisn dahin songuulia yavuulagguid n l bayarlaj suuhaas daa , uulaasaa dahian songuul yavuulah yum bol ene ard tumnii mungu chin ulam l dundarna gesen ug shuu dee. irseer hedhen humuusiin hureend l yavaad baigaa bolovch caana n uulzldah zunduu humuus baiga sh dee yanaa. ter bolgontoi uulzalj arhidval uheh yum shig bain daa. avgai huuhedee mash ih sanaj bain yanaa. suuliin heden honog zuudlej baina. yu hiij yavaagaa ch zarimdaa buur oigohoo abih yum gevch yadg ch baisn ire l gej irsen l hun dee. soliotoi yum hun gedeg amitan chin ih marzan sonin amitan bain shuu. odoo bodood baihnee estoi l jargaltai gazar hun togtdoggui gedeg shigee l yum bolod baih shig snagdaj baina yag odoogiin baidlaar.Humuus n end amidardag humuus ch gej amar yum bas medeej neg heseg n ajilaa hiigeed businesee amijuulaad ih l zavgui baidg shinjtei, gevch oroi bolonguut l bugd l bar luugaa cuvcgaah yum. Harin az bolj suuliin 3 odor bar savnuud haagdaj arhi dars zaragdahgui ih zugeer yum boloj abina. uuniig n ashiglaj uuj idehee bolie gesen chin bas l ih olon uulzaagui humuus zunduu baigaa yum abin shuu za za ter ch yamai bainaa. suuliin ued end irsnees hoish ene teneg radio televizer yavdag duunuudaas buur zalhaj baina barag l booljis hureh shig l boloh yum baral heden arvan jiliin umnu yavdag baisn duu hogjim odoo hurtel hit heveeree baigaad baival yah ve? tegehleer ene humuusiin tarhi nii hemjee n bas l ter heveeree l abigaad bain gesen ug uu odoo yu gesen ug ve?
za yamar ch baisn uneheer muu hogjim yavdag yum baina. yamar ch baisan interneteer australiin TRIPLE J g sonsoh yum daa.
thanks for triplej radio!
suuliin ued er n ih l soini sanagdaad baih bolloo . end ireed uusah shinjtei shuu uul n bi chin tendees naashaa yavahdaa msh yum sanaj bodoj garsan hun shuu dee tiimdee ch end irsen shuu dee getel dooo yaj bainaa? gawaa? iim hurdan uusaj ehleh gej uu dee? serehgui bol dooshoo sereeduuleed duusahd amarhan shuu gawaa?
ser ser
MR.G