WILCO

gedeg neg huchtei hamtlag bainaa minii huvid hamgiin ih sonsson ba ih dursamjuudiig ukdeesen hamtlag yum daa. hervee bi hogjimchin baisn bol yag l iim hugjim zahiaoh baisn baih gej bodoj baina. za yah ve tegej baigaad yavaandaa ene muug chin zurnaa gaigui. neg l nartai udur setgel sergelen saihan ugluu aan? magadgui tun udahgui ch abij medeh yum. za za ter yah ve unuudur huuhedee haraj bain jessie maan shine hairttaigaa cagiig unguruuleheer gadagshaa garsan baina. lilytei baih saihan yumaa. ene aral deer baigaa ganchan hamaatan maan shuu dee tegeh tegedee minii cus jessieginhtei hamtran ursaj baigaa hun dee. he he hacar l jaahan ulaichihaad n us n jaahan goojih shinjtei tegeed teriigee tooson shinjgui l aavtaigaa tiogloj televiz uzej uzej sayah unathaar orluugaa yavlaa. muu huu maan huurhen bolj dee gevch odoo caashdaa yu bolohiig sain tusuulehgui l bain daa. yamarshuuhan hoid ecegtei boldog bol eej n caashdaa yaj ayj huvirah bol medehgui yum daa. meddeg bol jaahan jaahn zasaaad zamiig n sijruulachihmaar baigaa bolovch daan ch tiim yum baiadggui hoino. gevch yadag ch baisn lily maan zugeeree ajirahgui. harin ireeduidee bi end maidraj chahdgaa boliod mongol ruugaa bucahaar bolvol harin jaahan asuudal bij medeh yum gevch asudalgui horvoo hunii amidral gej uulaasaa ugui bolohoor asuudaliig bolson cagt n shiidehees dee odoo demii sanaagaa zovoohoo bolison deer baihaa. ternii orond uuriinhee tuhai sain bodohgui bol bolohgui yu hiih yve yah ve gedegee sain tuluvleh hergtei baina. yamar ch baisn endee neg heseg baih n zuite gedegiig shiidsen baigaa gevch yag yahuu gedeg bas shiideegui baig aa shuu. sursan n deer baihaa? suuliin 5 jil fger bul ger bule gej guij baigaad suraagui ecest n haygdaad hocoroj baina. negent l iim olon jiliig zugeer unguruulej baisn yum chin ene udaa zuvhun uurtee neg jil zarcuulahad yagaad bolohgui gej. bolohgui geh undes eruusuu ch abihgil dee. ganchan hen medeh ve gevel bi l medne shuu dee. za za odoo bas ih yarmaargui bain cag hugacaa gedeg yum er n bol ihenh yumiig ulitai suuriati boduulj surgadag yum bain. tegehleer yaraj shiidehee bolie. uulaasaa ch er n ger buliin ch geh yum uu soeliin ch geh yum uu aji amidraliin shalguuraar ch geh yum uuu yuniig ih hurdan shiiddeg baisn bain shuu. odoo ingehed 33 nas hurej bain odoo ingeed ger bul ch ugui yu ch ugui mungu ch ugui bolood biagaa hun chin ireeduinhee tal;aar mash sain bodohgui bol ingeed l yamar urgeljiin munh baigaad baih ch yum bish dee. getel bas uuriigee bodohgui bol bas ene delhii deer hun boloj yavsaniihaa herggiig bas gargaj chahdgui shuu dee. za za bi buur solioroj bain yu ch bichih geed yu bicheed baina daa er. n unuudur ih borootoi udur bain er n suuliin 10 honog bainga l neg uilsan tenger shinjtei baishiigeed l boroo orood l sonin yumaa . boroo ih oroh chin setgel sanagaar dooguur baiga hund bas neg ih saihn ed bish yum bain shuu. harin huuheded bol saihan baih shig abin saihan untaad l. za cag agaar neg iimrehuubaidg yum abij. hed heden bair interneteer uzlee bair hulsulej boloh l yum bain gevch bairniihaa hulsnees gadna mashi ih zarlaga garah yum bain tegehleer shuud l huntei huvaaj hulsulsen deer ch yum shig sangdaad bain . uuniig bas l bodoh l hergtei odoogoor baigaa aildaa neg ih daraa bolood baigaagui ch gesen uuruu yagaad ch yum taivan baij bolohgui yum. yadag ch baisn uuriin gesen yumtai bolchihvol setgel snaaand ch hamaagui nemer boloh baih gej bodoj baina. za bas ajil yah ve? hagas cagiin ajil hiisen deer yum shigee neg ih l australiig hugjuuleh gej baiga ayum shig uhtelee hoguin ajilnuudiig n hiihgui shuu odoo jaahan caasaa bucaaj avah maygaar deerees n tolgoigoo ceneglej avah sain bolomj garaj irlee gej bi bdooj bain magadgui caanaas n ch ingeed minii zuragiig zursan baij medeh yum. yadag ch baisn gesen 39 nas gehed minii amidral neg ih hangaluunaa baig gehed neg ih mungu tugrug bas busad zuild sanaa zovohgui bolson baih estoi gej bi boddog bodsoor ch irsen bodoj ch yavan bolgoh ch bolno. gevch ene ger bul slalatiig bol harin neg ih bodoj uzeegui yum bain gerlesen bol duudsaa l gej tenegtej yavaj dee. getel dooo yav yu bolov. gevch uunees mash ih yumiig suraj bainaa. uzeegui hun bol oilgohgui hervee bi uuniig uzeegui bol bi uuniig hezee ch oilohgui . harin odoo bol shal uur uuniig chin uuuruu bieree setgeleeree uzeed tuulah gej zutgej baina. gevch ene salalt gedeg asuudal bol zuvhun nad deer tusaj baigaa yum bishee. 6 milliard humuusiin 50 orchinm huvvi n salaj niilej baidag yum abina. mash olon zuil unshij bain bi er n suuliin 15 jil nom sudar ushij baigaagguigevch suuliin heden honogt mash olon gariin avlaga nomuudiig unshij baina. bi er n yag yumiig ungursen hoino uhaaraj bain shuu. yag unene heled ertnees uuniig haraj medersen bol bas zogsooh bolomj baisn yum shigee gevch tegej uuriigee zovoohoo bolie doo. bolson yum bol bolson hamgiin gol n bi gedeg hun uuruu eruul saruul amid bain gedeg l hamgiin chuhal harin tegegui bol bi yah yum be estoi. choinomiin heldegeer gazariin hursund buluulaad hog bol ut horhoinuudiin hool bolno gedeg bil uu yu gedeg bilee neg tiimerhuu shulegiin muruud shig l yum boloh baisn baih daa. gevch ugui bi yag odoo interneted suugaad uuriinhee hoer garaar ene blogiig bicheed suuj abin ene chin l ih huvi zaya shuu dee. za za suuldee buur solioroj eehelj bain zugeer suuhaar bair haya daa neteer.MR.G