Wednesday, July 09, 2008
MONGOL ULS aa gej
Ene jil harin ch gej mash saihan zun boloj baigaa yum bain. er n l suuliin heden jileer oroogui boroo gedeg yum chin harin ch asgaj ogoj bain gevel hilsdeheergui gedeg shig yum bolj baina. Jaahan baij baigaad l boroo oroh yum oroh bolgondoo l barag uerleh yum. Yagaad gevel ter teneg zam gedeg yumaa ehnees n tavihdaa Us zailuuldag hooloi gedeg yum hiigeegui yum shigee za tegeed hervee hiisen bol ter n olon zuuun jiliin turshid eroosoo ceverlegdeegui ch yum uu yasan ch yum buu med. Boroo ornguutaa l heden zamuud deeree togtood nuur boloh yum soliotoi yum ene neg heden Ih hurliin gishuud geed baigaa heden yumnuud n turiin tolgoid garaj ah duuseeree niilej mungu idehees bish harin ch ard tumen bolon zam teever gedeg yumiig eroosoo bodddoggui yum baina. heden arvan jiliin umnu l Ulaanbaatar iim l muu zamtai bolson getel unuudiriig hurtel l ter zam baisan hevreeree l baina caashdaa ch iim hevereeree baihgui baih gesen undesllel ch alga . za za shal demii yumand sanaa zovloo sh dee uulaasaa ulsaaraa sanaa zovohgui baigaa yumiig bi odooo yaltai bilee dee. Suuliin hoer udur 2 gazart ajild oroh sanaatai yarilclaga mayagiin yumnuudad orloo neg deh ajil n negen uul uurhain companyd Kanadiin horongo oruulalttai haiguuliin companyd joloochiin ajil hiih uu genee. getel ter ajil n zugeer l neg buduun bossiin joloch buguud 350$ aclintai yum baina shuud l ugui gedegee hellee . suuliin heden jil uhtelee l mashin barij bain yun ter jolooch molooch ve hen be heden on be gedeg shig l yum bolloo. gevch harin ter ajild yarilclagand oruulsan egch maan bas negen Australiin negen urumdlugiin companyd minii cv iig ugsen bain ter companias n unuudur ugluu zalgalaa tegeed bas yarilclag shahuu yamand orolcloo. tegsen uul n Australii nileed tom Urumdlugiin company yum bain AIDD gedeg company Austarlian Independent Diamond Drilling gedeg gazar yum gevch calin n 400$ buguud aguulahiin ajiltan hiih yum bain gevch bas lk ugui gedegee hellee. calingiin dood hemgeeg ene 2 company nadaas asuusan buguud bi calingiin ajillah hamgiin dood hemjee buyu at least 1000$ gedegee hellee. uulaasaa end chin buh yum mash ih unetei bolson baina getel ter calin enee teree n neg ih nemegddeggui yum baina. za yadag ch baisn door hayaj l 1000$ iin calintai ajil hiihgui bol Mongold bol amidrahad berh bain za tegeed buur suuldee oldohgui bol odoo yaya geh ve nogoo l baruun Australia ruugaa l yacdag baih daa.
Mongold irsenees hoish nileed ih sanaanuud garj irej baigaa buguud hamgiin ih saiha sanaa n uul n bol NON SMOKING COFFEE SHOP neeh asuudal bailaa gevch uneheer ooriin gesen mungu ugui l bol mongold bol uneer business enee teree hiin gedeg bol zugeer l zuudnees ch hecuu yum bain daa. za za zaaval snasan hussen bolgonoo hun bolgon bieluulej chaddag ch bish dee. gehdee uul n en sana maan odoo hergejih bol uul n mash ih orlogotoi ajillaj boloh l bailaa gevch ene udaa hudlaa yum shig bainaa daraa ergeed irehed bugd l iim sanaatai yumnuud hiisen abih biz magdgui uls iim yumiig huhuulen demjideg ch bolchih biz dee.
bas negen sanaa bol Umnu gobi aimagt Oyu tolgoig tushiglej Zochid buudal barih snaanuud bailaa. mun hamgaalatiin huvcas oruulaj ireh . mun hed heden sana baisn bolovch odoogiin Mongoliin nuhcul badald arai l tencehgui yum shig bain daa. za za yadag ch baisn bicheh busniess tuluvlugeegee bichnee yaj medeh ve hezee negen cagt heregjuuleh bolomj garaad ireh ch yum bil uu? gevch zarimdaa sanaj sanaj baigaad hocordog tal bii shuu za za shaaj bain suuldee bolieMR.G
Mongold irsenees hoish nileed ih sanaanuud garj irej baigaa buguud hamgiin ih saiha sanaa n uul n bol NON SMOKING COFFEE SHOP neeh asuudal bailaa gevch uneheer ooriin gesen mungu ugui l bol mongold bol uneer business enee teree hiin gedeg bol zugeer l zuudnees ch hecuu yum bain daa. za za zaaval snasan hussen bolgonoo hun bolgon bieluulej chaddag ch bish dee. gehdee uul n en sana maan odoo hergejih bol uul n mash ih orlogotoi ajillaj boloh l bailaa gevch ene udaa hudlaa yum shig bainaa daraa ergeed irehed bugd l iim sanaatai yumnuud hiisen abih biz magdgui uls iim yumiig huhuulen demjideg ch bolchih biz dee.
bas negen sanaa bol Umnu gobi aimagt Oyu tolgoig tushiglej Zochid buudal barih snaanuud bailaa. mun hamgaalatiin huvcas oruulaj ireh . mun hed heden sana baisn bolovch odoogiin Mongoliin nuhcul badald arai l tencehgui yum shig bain daa. za za yadag ch baisn bicheh busniess tuluvlugeegee bichnee yaj medeh ve hezee negen cagt heregjuuleh bolomj garaad ireh ch yum bil uu? gevch zarimdaa sanaj sanaj baigaad hocordog tal bii shuu za za shaaj bain suuldee bolieMR.G
Tuesday, July 08, 2008
za za suuliin ued ih l soliotoi yumnuud boloj ungurluu. Xy nam ch estoi l neg soliorchih yumaa. ter jagsaal cuglaaniig yag l hyataduud shig l nuuj haaj bain geech baahan hun amitan barivchilaad l baana zodoj nudej hils hereg huleelgeh gej zovooj baigaa suragtai. ed nar neeren buur davarsan yumaa. sonin sangdchihlaa manai uls ardchilsan uls n geed baigaa getel yag unen hergtee tiim ch ardichilsan uls bish l hargdaad bain daa. hudlaa l baahan ceejee deldsen humuus tegeed ter deldeed baigaa humuus n amidralaa yaya gesen l humuus golcuu tegsen hernee l uls turuur ovchilson humuus l baih yum daa. za za eronhiidee mongol uls minii bodloor b dahiad 4 jiliig nileen asuudaltai davaj unguruuleh hergeti bolloo. uul n minii bodloor bol ardchilsan nam n garaad ireh gej bodoj baisn chin garsangui uu l n minii meddeg tanidag hun bolgon l ardchilsan namd sanalaa ugsun suragtai baih bolovch ene uneheer xy namiinhanii horond daragdsan yum bailgui dee. barag l manai aavaas busad n minii medehiin ogson doo gehdee bas neg maapaantai asuudal bol hodoo oron nutagiinhan baihaa magadgui ardchilsand ugsun baih gevch hodoonii sanaliig er n yu ch bolgoj boldog yum shigee.
za ireed sar garui hugacaa boloj baigaa bolovch odoogiin baidlaar neg ih bolson butsen yum ugui l baina gehdee bas zugeer baisngui neg juulchin companiihaa websiteiig baga sagaar yavuulaj bain bas aylal juulchilaliin yamnaas bichg barimt huleej abin geed bas ch zugeer suusangui. gehdee l end amidrah gedeg mash oor yum shuu mash sonin style amidraltai gazr daa. irsnees hoish hamgiin ih hiisen yum gevel uuj idej nargij cengeh l baih shiv dee. suuldee ch za buur odoo bolie gesen setgegdel turuj bain shuu iim baidalaaraa uugaad ideed suugaad hevteed abiavl neg ih udahgui mungu ch ugui yu ch ugui ajil ch ugui bolood l buur dooshoogoo yavahad ih marhan gazar yum abin shuu. ali boloh l zuv snaj neg yum bodoj yavahgui bol uruudahad hamgiin bolomjit gazar gej bdooj bolno doo. za za
suuliin ued avgai huuhedee ih snaj bain daa getel avgai maan odoo buur guriigeed namaig zovoogood baidg uul n gaggui baih gej bodood jaahan evguideklguigeer orhiod irsen chin odoo buur suuldee bitgii ireerei geed l abih yum daa. za odoo yaya geh ve yavandaa uchir nachir n oldono biz dee. anidral bol amidral shuu dee. husehgui bolohgui butehgui yum bolgoniig huseed butej chadahgui hoino . caanaas n zursan zuragnaar l yavya daa. bas ch tegehdee dandaa bas tegej bodolgui bolom buteh yumnuudiig n bas heriinhee hemjeegeer hiij buteenee. tegehgui bol buur bolohgui bailgui dee hun boloj tursunihee hergeiig argahgui bol l gesen ug l dee.
huuhed maan namig ih snaj baigaa genee humuus bolhooor emgtei huuhed chin aaviigaa ih snadag gesen unen yum shigee, bi odoo yanaa manai aav yavchihsan geed l snaa aldaad baigaa gesen yanaa bi buur yag yavhaasaa hed hoonogiin umnu aav n holoo yavlaa sain huuhed baij eejinhee ugiig ih sonsooroi geed heden udaa helchihsen tegeed buur tolgoid n sain orosn yum shigee yanaa novsh gej. za tegej baigaad zugeer boldog l baih daa yadag yum bol doo. za za odoogoor bol neg iimerhuu l abin daa. ochigdor huuhedteigee neg neteer cameraar yarilaa buur snasan shinjrtei l bain lee huurhii huuhed ch ih hurdan tom boloh yum daa neg l medehed 3 nas hureed yavaj badag udahgui l surguuli geed l guij yavah baih daa. za za eej n l odoo aaviig n cugtaa bailgah uguig n shiidne biz dee. miniii huvid bol boloh buteh buhii l chadalaaraa zutgej uzlee l gej bodoj bain gevch hen medeh ve henm tegej oilgoh ve gedeg l asuudal yum daa za za ingeshiigeed neg garaj bagietai uulzah estoi. ajil hiideg yum uu yadag yum bilee buur neg heseg zugeer baigaad uzdeg yum uu yay daa baiz . baahan saihan yum bodoj bodoj irsen chin yag itrenguut yumnuud n shal oor bolohoor asuudal hecuu l nohcol baidl ruugaa shiljeed baih shinjtei shuu. za za yamr ch abisn baij boloh buhii l hugacaand n baigaa d uzie dee hamgiin ecesiin shiidver bol australia yavah l uldene dee. ene udaa yvaahdaa westeren australia l yavahaas daa arai saihan bas hogjij baigaa zugeer hot baina lee. novsh gej australiigg barag 2 udaa toiroj abij l haana n saihaniig n medej avah gej dee. za za unuudurtee bolloo. baahan yum bichihe geed l computeriin umnu suuhaar alga bolchihood baih yumaa.
neeren martsanaas Umnu-Gobi cugtaa yavsan nuguu 3 solongosuud chin buur zahia bichdeggui shuu yasan yum bolooo. uul n hamag l saihanaaraa uilchileed yavuulsan yumsan daa. end baihdaa ochiod l baahan zurag hurug bayarlasn zahia bichne gesen bichihgui l baindaa bichih baigaa.MR.G
za ireed sar garui hugacaa boloj baigaa bolovch odoogiin baidlaar neg ih bolson butsen yum ugui l baina gehdee bas zugeer baisngui neg juulchin companiihaa websiteiig baga sagaar yavuulaj bain bas aylal juulchilaliin yamnaas bichg barimt huleej abin geed bas ch zugeer suusangui. gehdee l end amidrah gedeg mash oor yum shuu mash sonin style amidraltai gazr daa. irsnees hoish hamgiin ih hiisen yum gevel uuj idej nargij cengeh l baih shiv dee. suuldee ch za buur odoo bolie gesen setgegdel turuj bain shuu iim baidalaaraa uugaad ideed suugaad hevteed abiavl neg ih udahgui mungu ch ugui yu ch ugui ajil ch ugui bolood l buur dooshoogoo yavahad ih marhan gazar yum abin shuu. ali boloh l zuv snaj neg yum bodoj yavahgui bol uruudahad hamgiin bolomjit gazar gej bdooj bolno doo. za za
suuliin ued avgai huuhedee ih snaj bain daa getel avgai maan odoo buur guriigeed namaig zovoogood baidg uul n gaggui baih gej bodood jaahan evguideklguigeer orhiod irsen chin odoo buur suuldee bitgii ireerei geed l abih yum daa. za odoo yaya geh ve yavandaa uchir nachir n oldono biz dee. anidral bol amidral shuu dee. husehgui bolohgui butehgui yum bolgoniig huseed butej chadahgui hoino . caanaas n zursan zuragnaar l yavya daa. bas ch tegehdee dandaa bas tegej bodolgui bolom buteh yumnuudiig n bas heriinhee hemjeegeer hiij buteenee. tegehgui bol buur bolohgui bailgui dee hun boloj tursunihee hergeiig argahgui bol l gesen ug l dee.
huuhed maan namig ih snaj baigaa genee humuus bolhooor emgtei huuhed chin aaviigaa ih snadag gesen unen yum shigee, bi odoo yanaa manai aav yavchihsan geed l snaa aldaad baigaa gesen yanaa bi buur yag yavhaasaa hed hoonogiin umnu aav n holoo yavlaa sain huuhed baij eejinhee ugiig ih sonsooroi geed heden udaa helchihsen tegeed buur tolgoid n sain orosn yum shigee yanaa novsh gej. za tegej baigaad zugeer boldog l baih daa yadag yum bol doo. za za odoogoor bol neg iimerhuu l abin daa. ochigdor huuhedteigee neg neteer cameraar yarilaa buur snasan shinjrtei l bain lee huurhii huuhed ch ih hurdan tom boloh yum daa neg l medehed 3 nas hureed yavaj badag udahgui l surguuli geed l guij yavah baih daa. za za eej n l odoo aaviig n cugtaa bailgah uguig n shiidne biz dee. miniii huvid bol boloh buteh buhii l chadalaaraa zutgej uzlee l gej bodoj bain gevch hen medeh ve henm tegej oilgoh ve gedeg l asuudal yum daa za za ingeshiigeed neg garaj bagietai uulzah estoi. ajil hiideg yum uu yadag yum bilee buur neg heseg zugeer baigaad uzdeg yum uu yay daa baiz . baahan saihan yum bodoj bodoj irsen chin yag itrenguut yumnuud n shal oor bolohoor asuudal hecuu l nohcol baidl ruugaa shiljeed baih shinjtei shuu. za za yamr ch abisn baij boloh buhii l hugacaand n baigaa d uzie dee hamgiin ecesiin shiidver bol australia yavah l uldene dee. ene udaa yvaahdaa westeren australia l yavahaas daa arai saihan bas hogjij baigaa zugeer hot baina lee. novsh gej australiigg barag 2 udaa toiroj abij l haana n saihaniig n medej avah gej dee. za za unuudurtee bolloo. baahan yum bichihe geed l computeriin umnu suuhaar alga bolchihood baih yumaa.
neeren martsanaas Umnu-Gobi cugtaa yavsan nuguu 3 solongosuud chin buur zahia bichdeggui shuu yasan yum bolooo. uul n hamag l saihanaaraa uilchileed yavuulsan yumsan daa. end baihdaa ochiod l baahan zurag hurug bayarlasn zahia bichne gesen bichihgui l baindaa bichih baigaa.MR.G
Ulaanbaatar Mongolia
za za suuliin ued ih l soliotoi yumnuud boloj ungurluu. Xy nam ch estoi l neg soliorchih yumaa. ter jagsaal cuglaaniig yag l hyataduud shig l nuuj haaj bain geech baahan hun amitan barivchilaad l baana zodoj nudej hils hereg huleelgeh gej zovooj baigaa suragtai. ed nar neeren buur davarsan yumaa. sonin sangdchihlaa manai uls ardchilsan uls n geed baigaa getel yag unen hergtee tiim ch ardichilsan uls bish l hargdaad bain daa. hudlaa l baahan ceejee deldsen humuus tegeed ter deldeed baigaa humuus n amidralaa yaya gesen l humuus golcuu tegsen hernee l uls turuur ovchilson humuus l baih yum daa. za za eronhiidee mongol uls minii bodloor b dahiad 4 jiliig nileen asuudaltai davaj unguruuleh hergeti bolloo. uul n minii bodloor bol ardchilsan nam n garaad ireh gej bodoj baisn chin garsangui uu l n minii meddeg tanidag hun bolgon l ardchilsan namd sanalaa ugsun suragtai baih bolovch ene uneheer xy namiinhanii horond daragdsan yum bailgui dee. barag l manai aavaas busad n minii medehiin ogson doo gehdee bas neg maapaantai asuudal bol hodoo oron nutagiinhan baihaa magadgui ardchilsand ugsun baih gevch hodoonii sanaliig er n yu ch bolgoj boldog yum shigee.
za ireed sar garui hugacaa boloj baigaa bolovch odoogiin baidlaar neg ih bolson butsen yum ugui l baina gehdee bas zugeer baisngui neg juulchin companiihaa websiteiig baga sagaar yavuulaj bain bas aylal juulchilaliin yamnaas bichg barimt huleej abin geed bas ch zugeer suusangui. gehdee l end amidrah gedeg mash oor yum shuu mash sonin style amidraltai gazr daa. irsnees hoish hamgiin ih hiisen yum gevel uuj idej nargij cengeh l baih shiv dee. suuldee ch za buur odoo bolie gesen setgegdel turuj bain shuu iim baidalaaraa uugaad ideed suugaad hevteed abiavl neg ih udahgui mungu ch ugui yu ch ugui ajil ch ugui bolood l buur dooshoogoo yavahad ih marhan gazar yum abin shuu. ali boloh l zuv snaj neg yum bodoj yavahgui bol uruudahad hamgiin bolomjit gazar gej bdooj bolno doo. za za
suuliin ued avgai huuhedee ih snaj bain daa getel avgai maan odoo buur guriigeed namaig zovoogood baidg uul n gaggui baih gej bodood jaahan evguideklguigeer orhiod irsen chin odoo buur suuldee bitgii ireerei geed l abih yum daa. za odoo yaya geh ve yavandaa uchir nachir n oldono biz dee. anidral bol amidral shuu dee. husehgui bolohgui butehgui yum bolgoniig huseed butej chadahgui hoino . caanaas n zursan zuragnaar l yavya daa. bas ch tegehdee dandaa bas tegej bodolgui bolom buteh yumnuudiig n bas heriinhee hemjeegeer hiij buteenee. tegehgui bol buur bolohgui bailgui dee hun boloj tursunihee hergeiig argahgui bol l gesen ug l dee.
huuhed maan namig ih snaj baigaa genee humuus bolhooor emgtei huuhed chin aaviigaa ih snadag gesen unen yum shigee, bi odoo yanaa manai aav yavchihsan geed l snaa aldaad baigaa gesen yanaa bi buur yag yavhaasaa hed hoonogiin umnu aav n holoo yavlaa sain huuhed baij eejinhee ugiig ih sonsooroi geed heden udaa helchihsen tegeed buur tolgoid n sain orosn yum shigee yanaa novsh gej. za tegej baigaad zugeer boldog l baih daa yadag yum bol doo. za za odoogoor bol neg iimerhuu l abin daa. ochigdor huuhedteigee neg neteer cameraar yarilaa buur snasan shinjrtei l bain lee huurhii huuhed ch ih hurdan tom boloh yum daa neg l medehed 3 nas hureed yavaj badag udahgui l surguuli geed l guij yavah baih daa. za za eej n l odoo aaviig n cugtaa bailgah uguig n shiidne biz dee. miniii huvid bol boloh buteh buhii l chadalaaraa zutgej uzlee l gej bodoj bain gevch hen medeh ve henm tegej oilgoh ve gedeg l asuudal yum daa za za ingeshiigeed neg garaj bagietai uulzah estoi. ajil hiideg yum uu yadag yum bilee buur neg heseg zugeer baigaad uzdeg yum uu yay daa baiz . baahan saihan yum bodoj bodoj irsen chin yag itrenguut yumnuud n shal oor bolohoor asuudal hecuu l nohcol baidl ruugaa shiljeed baih shinjtei shuu. za za yamr ch abisn baij boloh buhii l hugacaand n baigaa d uzie dee hamgiin ecesiin shiidver bol australia yavah l uldene dee. ene udaa yvaahdaa westeren australia l yavahaas daa arai saihan bas hogjij baigaa zugeer hot baina lee. novsh gej australiigg barag 2 udaa toiroj abij l haana n saihaniig n medej avah gej dee. za za unuudurtee bolloo. baahan yum bichihe geed l computeriin umnu suuhaar alga bolchihood baih yumaa.
neeren martsanaas Umnu-Gobi cugtaa yavsan nuguu 3 solongosuud chin buur zahia bichdeggui shuu yasan yum bolooo. uul n hamag l saihanaaraa uilchileed yavuulsan yumsan daa. end baihdaa ochiod l baahan zurag hurug bayarlasn zahia bichne gesen bichihgui l baindaa bichih baigaa.MR.G
za ireed sar garui hugacaa boloj baigaa bolovch odoogiin baidlaar neg ih bolson butsen yum ugui l baina gehdee bas zugeer baisngui neg juulchin companiihaa websiteiig baga sagaar yavuulaj bain bas aylal juulchilaliin yamnaas bichg barimt huleej abin geed bas ch zugeer suusangui. gehdee l end amidrah gedeg mash oor yum shuu mash sonin style amidraltai gazr daa. irsnees hoish hamgiin ih hiisen yum gevel uuj idej nargij cengeh l baih shiv dee. suuldee ch za buur odoo bolie gesen setgegdel turuj bain shuu iim baidalaaraa uugaad ideed suugaad hevteed abiavl neg ih udahgui mungu ch ugui yu ch ugui ajil ch ugui bolood l buur dooshoogoo yavahad ih marhan gazar yum abin shuu. ali boloh l zuv snaj neg yum bodoj yavahgui bol uruudahad hamgiin bolomjit gazar gej bdooj bolno doo. za za
suuliin ued avgai huuhedee ih snaj bain daa getel avgai maan odoo buur guriigeed namaig zovoogood baidg uul n gaggui baih gej bodood jaahan evguideklguigeer orhiod irsen chin odoo buur suuldee bitgii ireerei geed l abih yum daa. za odoo yaya geh ve yavandaa uchir nachir n oldono biz dee. anidral bol amidral shuu dee. husehgui bolohgui butehgui yum bolgoniig huseed butej chadahgui hoino . caanaas n zursan zuragnaar l yavya daa. bas ch tegehdee dandaa bas tegej bodolgui bolom buteh yumnuudiig n bas heriinhee hemjeegeer hiij buteenee. tegehgui bol buur bolohgui bailgui dee hun boloj tursunihee hergeiig argahgui bol l gesen ug l dee.
huuhed maan namig ih snaj baigaa genee humuus bolhooor emgtei huuhed chin aaviigaa ih snadag gesen unen yum shigee, bi odoo yanaa manai aav yavchihsan geed l snaa aldaad baigaa gesen yanaa bi buur yag yavhaasaa hed hoonogiin umnu aav n holoo yavlaa sain huuhed baij eejinhee ugiig ih sonsooroi geed heden udaa helchihsen tegeed buur tolgoid n sain orosn yum shigee yanaa novsh gej. za tegej baigaad zugeer boldog l baih daa yadag yum bol doo. za za odoogoor bol neg iimerhuu l abin daa. ochigdor huuhedteigee neg neteer cameraar yarilaa buur snasan shinjrtei l bain lee huurhii huuhed ch ih hurdan tom boloh yum daa neg l medehed 3 nas hureed yavaj badag udahgui l surguuli geed l guij yavah baih daa. za za eej n l odoo aaviig n cugtaa bailgah uguig n shiidne biz dee. miniii huvid bol boloh buteh buhii l chadalaaraa zutgej uzlee l gej bodoj bain gevch hen medeh ve henm tegej oilgoh ve gedeg l asuudal yum daa za za ingeshiigeed neg garaj bagietai uulzah estoi. ajil hiideg yum uu yadag yum bilee buur neg heseg zugeer baigaad uzdeg yum uu yay daa baiz . baahan saihan yum bodoj bodoj irsen chin yag itrenguut yumnuud n shal oor bolohoor asuudal hecuu l nohcol baidl ruugaa shiljeed baih shinjtei shuu. za za yamr ch abisn baij boloh buhii l hugacaand n baigaa d uzie dee hamgiin ecesiin shiidver bol australia yavah l uldene dee. ene udaa yvaahdaa westeren australia l yavahaas daa arai saihan bas hogjij baigaa zugeer hot baina lee. novsh gej australiigg barag 2 udaa toiroj abij l haana n saihaniig n medej avah gej dee. za za unuudurtee bolloo. baahan yum bichihe geed l computeriin umnu suuhaar alga bolchihood baih yumaa.
neeren martsanaas Umnu-Gobi cugtaa yavsan nuguu 3 solongosuud chin buur zahia bichdeggui shuu yasan yum bolooo. uul n hamag l saihanaaraa uilchileed yavuulsan yumsan daa. end baihdaa ochiod l baahan zurag hurug bayarlasn zahia bichne gesen bichihgui l baindaa bichih baigaa.MR.G
Friday, July 04, 2008
ULAANBAATAR MONGOLIA
za ingeed Ulaanbaatar hotod ireed 1 sar garui hugacaa bolchihloo. yu hiisen be gevel baahan l uuj idej nargij cenmgeh shiv dee za er n tegeed hiih yum mash ih bagatai gazar bain shuu yamarvaa negen business yumuu l hiigeegui bol shal balai shinjtei. Xarin irsenees hoish humuus barag l buten sar songuuliin soliorol gegch yum tuscgaasan shinjtei baisan hichneen hun shar hadnii emnelegt hevtej baij duussan bol doo. za yamar ch baisn mash olon odor mash ih mungu zarsanii daraa ter songuul n yavgdaj duussan bolovch mash ih margaantai maapaantai bolson yum baihaa. minii huvid bol songuuli ogoogui gevch minii meddeg buh l humuus songuulia Ardchilsan Namad ogson baih yum tegseer baital ter ardchilsan nam n garahgui baival yah ve? ne uneheer ard tumnii buruu yu ali esvel ter Huvisgalt namiin buruu yu? buu med yadag ch baisn Huvisgalt nam n diilenheeree garaj orhiloo za tegeed teriigee eserguucsen jagsaal cuglaan ornoj Huvisgalt namiinhaa baishng n shataah yum bas zugeer ch baisngui Soeliin tuv ordon bas helmegdeed avlaa. Baahan cagdaa engiin irged bertej gemtecgeesen baina. olon hunii dund yu boloj baigaag n sain medehgui humuus zugeer snirhoj yavaj abigaad tarhi nud amaa ih berteesen bain gene. 130 uad hun gemtej bertsen yum abian 5 hun uhsen bain gen. neg heseg n cagdaa nar buudsan gej baigaa bolovch Hu nam n cagdaa nar buudaagui geed l baigaa yum baihaa. Buhiil radio televiziig haasan baina Ganchan Undesnii tv bolon Undesnii Radiog ajiluulaj baih yum ih sonin yum . neg l sionuin sanagdlaa bucaad huuchin ongorson cag hugacaa ruugaa yavaad baih shig snagdsan shuu. gevch medeej ene bol tur zuuriin uil yavdal gedeg n oilgomjtoi. Gehdee l Mongol Ulsiin tuuhend n bchegdej baigaagui yum bolloo. anh udaagaa l humuus iim yum hiij abihiig uzlee tv geer uzeed suuj baihad yag l nogoo kino n der gardag yum l amidaaraa yavgdaj abih shig snagdsan shuu. za tegeed Tur tumur nuuree gargaj baigaa n ene yum bailgui dee 4 uduriin hol horio shahuu yum yu ch gedeg bilee Oncgoi baidal gedeg yum togtooj. Jagsaaliig bayar bahdaltaigaar taraaj 700 garui jagsaald orolcogchidiig barivchilsan gene. nileed heseg n zaluuchuud huuheduud baisan gene, zBas zarim mhumuusiin yarij baigaagas sonsood baihd barag l Hu nam n enig ashiglaad baahan hun dund n oruulaad iluu evdeluulj suiguuleh arga hemjee ch avsan geh metiin yumnuudiiig sonsogdoj ch baina. za ali n ch baisn gesen minii huvid en bol nileed hereesee hetersen hereg l bolood ongoroh shig l bolloo. za uuniig ganc iregen meddeggui yum shigee za er n mongol ulsiin jiriin negen irgen gedeg bol neg ih une cenegui l yum baidag yum bish uu dee hen ch neg aytaihan hundleh ch yum uu erhee edlej chaddagui yum shigee. Zugeer l osoldolgui l Mongoliin irgen gedeg l nertei baidg yum bish uu dee. bas zarim negen heseg n barag l mongoliinhoo tuluu enee teree geed l aimaar ih yum yariad yavdag murtluu nus baas shees hogoo durtai gazaraahayaj hot ulsaa horduulaj bohirduulah yum. Tiim teneg yum hiij yavaa humuus chin yaj eh oron geh ve dee hamgiin engiin l amidraliin hev juram mayagiin yumnuudiig murduj dagaj chadgui l abin sh dee. za tegeed huuli togtoomj gedeg yum n bol mungutei hund bol uilchildeggui munguui humuusiin lyl avdag cag bolson abin sh dee. neg heseg n uulen deeguur gishgelen amidraj bain nogoo neg heseg n heden zuun meteriin gund l harh shig bolj amidraj bain sh dee. tegehleer chin ene uls yaj hugjih ve? hamgiin gol
zuil bolon uls turiin tolgoilogch nar baital ene humuusn zuvhun idej uuhiin tuld l uls tur luu ordog yum shigee ch geh shig uulaasaa l idej uuhiin tuuld l baahan hudlaa yum yarij heden humuusiin tolgoi n erguuleed turiin tolgoid garaj baina garsan hoinoo suudaliin taglaa shavariin haalt bolood l zugeer l heden gariin useg zuraj ulsiinhaa ard tumniihee mungiig gedes bigs amaaraa gartal n shaaj baih shiv dee. za teged zugeer ch baihgui hund surtal gedeg yum end mash ih bain. zugeer l jiriin hamgiin engiin buteh ajiluud l butehgui yum bain sh dee. ireed neg comopany baiguulaad l aylaljuulchilaliin yamnaas neg heden yum cugluulaj burtguuleh estoi gesen ter bagienuud n ajilaa hiideggui yum uu alg l bolchih yum bain sh dee . saihnaa bid hoer ch gej dee bas taarsan humuus baih shigee ochioroi l geh yum ochiosn l suragtai abih yumaa. za za ter ch yah ve sonin yum gevel neg iim duuliantai songuul l bolohiig uzlee bas oncgoi baidal gedegiig n ch bas harlaa. baahan cereg cagdaa l bolson gazar bain daa. sonin l sanagdlaa nashin barilgiig nuraaj ehlehees n n omno jagsgchidaa taraachihdagui l yum baina sonin yum. uul n bol budaa bolgood l haychih estoi baisn shig getel tegsengui. za hoorhii ter turiin cagdaa nar gej neg heden hoorhiileltei amitad bainaa. yamar ch buu huyag boroohoi gav gehiin yumgui l humuus baih yum shaldan amitad garaj ireed l baahan chuluun mondort cohiulaad l baahan gemtej bertsen baina. eneheden cagdaa naraa yadaj l olon ulsiin hemjeend hursen hamgaalaltiin hergseleer hagachihaj boldoggui yum baih daa. eniig odooo ch neg bagie oloj haraad odoo business planaa gargasan baigaa biz dee. uul n yag hergtei yumnuudiig n avchiraj shahval ulsdaa ch cgdaa nartaa ch bas huvio hund ch hergtei yum daa. minii bodloor ulsiin tusgai hamgaalatiin gesen huchtei armitai boloh n yasan yum bol doo l gej bdooj suulaa. ZHedhen bagienuud l ingeed tuveechihej baigaa yum chin uunes iluu yum bolvol dooo yah n ve? medeh yum alga daa. suuliin ued nileed heden humuustei tanilcaj bain . za ihenh n l baahan mungetei l humuus baih yum endees chin yaj humuus ingej mungu hiigeed bainaa abugd l ajil hiideg baih yum getel sain mashin sian hoonii gazaraar l ergeldeed abih yum. minii bodloor bol normiin calintai humuusiin yaj ch huchireed yavaj chadahgui gazaruudaar l barag oududr bolgon yavaad baigaad n buur gaihaj orhiloo. huuchin tanail. Lhamaa Ogie Boroo Zaya geh metiin humuus bigd engiin sain amidraltai baigaa yum baina. za za soliotoi songuul n yamar ch baisn duusaj sana aamarlaa. yadag ch baisn dahin songuulia yavuulagguid n l bayarlaj suuhaas daa , uulaasaa dahian songuul yavuulah yum bol ene ard tumnii mungu chin ulam l dundarna gesen ug shuu dee. irseer hedhen humuusiin hureend l yavaad baigaa bolovch caana n uulzldah zunduu humuus baiga sh dee yanaa. ter bolgontoi uulzalj arhidval uheh yum shig bain daa. avgai huuhedee mash ih sanaj bain yanaa. suuliin heden honog zuudlej baina. yu hiij yavaagaa ch zarimdaa buur oigohoo abih yum gevch yadg ch baisn ire l gej irsen l hun dee. soliotoi yum hun gedeg amitan chin ih marzan sonin amitan bain shuu. odoo bodood baihnee estoi l jargaltai gazar hun togtdoggui gedeg shigee l yum bolod baih shig snagdaj baina yag odoogiin baidlaar.Humuus n end amidardag humuus ch gej amar yum bas medeej neg heseg n ajilaa hiigeed businesee amijuulaad ih l zavgui baidg shinjtei, gevch oroi bolonguut l bugd l bar luugaa cuvcgaah yum. Harin az bolj suuliin 3 odor bar savnuud haagdaj arhi dars zaragdahgui ih zugeer yum boloj abina. uuniig n ashiglaj uuj idehee bolie gesen chin bas l ih olon uulzaagui humuus zunduu baigaa yum abin shuu za za ter ch yamai bainaa. suuliin ued end irsnees hoish ene teneg radio televizer yavdag duunuudaas buur zalhaj baina barag l booljis hureh shig l boloh yum baral heden arvan jiliin umnu yavdag baisn duu hogjim odoo hurtel hit heveeree baigaad baival yah ve? tegehleer ene humuusiin tarhi nii hemjee n bas l ter heveeree l abigaad bain gesen ug uu odoo yu gesen ug ve?
za yamar ch baisn uneheer muu hogjim yavdag yum baina. yamar ch baisan interneteer australiin TRIPLE J g sonsoh yum daa.
thanks for triplej radio!
suuliin ued er n ih l soini sanagdaad baih bolloo . end ireed uusah shinjtei shuu uul n bi chin tendees naashaa yavahdaa msh yum sanaj bodoj garsan hun shuu dee tiimdee ch end irsen shuu dee getel dooo yaj bainaa? gawaa? iim hurdan uusaj ehleh gej uu dee? serehgui bol dooshoo sereeduuleed duusahd amarhan shuu gawaa?
ser ser
MR.G
zuil bolon uls turiin tolgoilogch nar baital ene humuusn zuvhun idej uuhiin tuld l uls tur luu ordog yum shigee ch geh shig uulaasaa l idej uuhiin tuuld l baahan hudlaa yum yarij heden humuusiin tolgoi n erguuleed turiin tolgoid garaj baina garsan hoinoo suudaliin taglaa shavariin haalt bolood l zugeer l heden gariin useg zuraj ulsiinhaa ard tumniihee mungiig gedes bigs amaaraa gartal n shaaj baih shiv dee. za teged zugeer ch baihgui hund surtal gedeg yum end mash ih bain. zugeer l jiriin hamgiin engiin buteh ajiluud l butehgui yum bain sh dee. ireed neg comopany baiguulaad l aylaljuulchilaliin yamnaas neg heden yum cugluulaj burtguuleh estoi gesen ter bagienuud n ajilaa hiideggui yum uu alg l bolchih yum bain sh dee . saihnaa bid hoer ch gej dee bas taarsan humuus baih shigee ochioroi l geh yum ochiosn l suragtai abih yumaa. za za ter ch yah ve sonin yum gevel neg iim duuliantai songuul l bolohiig uzlee bas oncgoi baidal gedegiig n ch bas harlaa. baahan cereg cagdaa l bolson gazar bain daa. sonin l sanagdlaa nashin barilgiig nuraaj ehlehees n n omno jagsgchidaa taraachihdagui l yum baina sonin yum. uul n bol budaa bolgood l haychih estoi baisn shig getel tegsengui. za hoorhii ter turiin cagdaa nar gej neg heden hoorhiileltei amitad bainaa. yamar ch buu huyag boroohoi gav gehiin yumgui l humuus baih yum shaldan amitad garaj ireed l baahan chuluun mondort cohiulaad l baahan gemtej bertsen baina. eneheden cagdaa naraa yadaj l olon ulsiin hemjeend hursen hamgaalaltiin hergseleer hagachihaj boldoggui yum baih daa. eniig odooo ch neg bagie oloj haraad odoo business planaa gargasan baigaa biz dee. uul n yag hergtei yumnuudiig n avchiraj shahval ulsdaa ch cgdaa nartaa ch bas huvio hund ch hergtei yum daa. minii bodloor ulsiin tusgai hamgaalatiin gesen huchtei armitai boloh n yasan yum bol doo l gej bdooj suulaa. ZHedhen bagienuud l ingeed tuveechihej baigaa yum chin uunes iluu yum bolvol dooo yah n ve? medeh yum alga daa. suuliin ued nileed heden humuustei tanilcaj bain . za ihenh n l baahan mungetei l humuus baih yum endees chin yaj humuus ingej mungu hiigeed bainaa abugd l ajil hiideg baih yum getel sain mashin sian hoonii gazaraar l ergeldeed abih yum. minii bodloor bol normiin calintai humuusiin yaj ch huchireed yavaj chadahgui gazaruudaar l barag oududr bolgon yavaad baigaad n buur gaihaj orhiloo. huuchin tanail. Lhamaa Ogie Boroo Zaya geh metiin humuus bigd engiin sain amidraltai baigaa yum baina. za za soliotoi songuul n yamar ch baisn duusaj sana aamarlaa. yadag ch baisn dahin songuulia yavuulagguid n l bayarlaj suuhaas daa , uulaasaa dahian songuul yavuulah yum bol ene ard tumnii mungu chin ulam l dundarna gesen ug shuu dee. irseer hedhen humuusiin hureend l yavaad baigaa bolovch caana n uulzldah zunduu humuus baiga sh dee yanaa. ter bolgontoi uulzalj arhidval uheh yum shig bain daa. avgai huuhedee mash ih sanaj bain yanaa. suuliin heden honog zuudlej baina. yu hiij yavaagaa ch zarimdaa buur oigohoo abih yum gevch yadg ch baisn ire l gej irsen l hun dee. soliotoi yum hun gedeg amitan chin ih marzan sonin amitan bain shuu. odoo bodood baihnee estoi l jargaltai gazar hun togtdoggui gedeg shigee l yum bolod baih shig snagdaj baina yag odoogiin baidlaar.Humuus n end amidardag humuus ch gej amar yum bas medeej neg heseg n ajilaa hiigeed businesee amijuulaad ih l zavgui baidg shinjtei, gevch oroi bolonguut l bugd l bar luugaa cuvcgaah yum. Harin az bolj suuliin 3 odor bar savnuud haagdaj arhi dars zaragdahgui ih zugeer yum boloj abina. uuniig n ashiglaj uuj idehee bolie gesen chin bas l ih olon uulzaagui humuus zunduu baigaa yum abin shuu za za ter ch yamai bainaa. suuliin ued end irsnees hoish ene teneg radio televizer yavdag duunuudaas buur zalhaj baina barag l booljis hureh shig l boloh yum baral heden arvan jiliin umnu yavdag baisn duu hogjim odoo hurtel hit heveeree baigaad baival yah ve? tegehleer ene humuusiin tarhi nii hemjee n bas l ter heveeree l abigaad bain gesen ug uu odoo yu gesen ug ve?
za yamar ch baisn uneheer muu hogjim yavdag yum baina. yamar ch baisan interneteer australiin TRIPLE J g sonsoh yum daa.
thanks for triplej radio!
suuliin ued er n ih l soini sanagdaad baih bolloo . end ireed uusah shinjtei shuu uul n bi chin tendees naashaa yavahdaa msh yum sanaj bodoj garsan hun shuu dee tiimdee ch end irsen shuu dee getel dooo yaj bainaa? gawaa? iim hurdan uusaj ehleh gej uu dee? serehgui bol dooshoo sereeduuleed duusahd amarhan shuu gawaa?
ser ser
MR.G
Monday, June 30, 2008
UMNUGOBI
ongorson 2 dahi odoroos hagas sain hurtel Umnu-Gobi Dund-Gobi Uvurkhangai aimaguudaar tour hiigeed irlee. saihan baina 3 Korean juulchidtai yavlaa saihan bailaa mash olon jiliin daraa neg hodooguur yavsan sonin bain shuu gevch nogoo heden jiliin omno yavaj baisan gazaruudaa yag l sain sanaj bain lee shuu. eronhiidee Umnugobi bol ter chigeeree l juulchinii baaz bolson gazar yum bain shuu er n bol. 3 honogt oirolcoogoor 15 orchim juulchin baaz l taaraldah shhig bolloo suuldeee ch buur too n aldgsan eronhiidee Umni Gobi bol ih saihan zun boloj baigaa yum baina. harin dundgobi ih muu baisn 2 dahid ih boroo orson baisn odoonoos gagui bolno biz dee . mal hun n yadarsan tuikdsan shinjtei baisan ih turanhai yadruu barag l zam deerees holdoj chadahgui tiim ih tamidrsan baisan. harin UmnuGobi aimagt mal hui n mash saihan bain lee. Uvur-Khangai bol buur tasarhai estoi l neg delgesen terleg shig nutagiinhaa gedegtei l adilhan nov nogoon hivsnuudeer huchchihsan yum shig l bain lee. sonin shuu baigaliin zohildolgoo gej. uvurkhangai amiagt bol ter nogoonii uner enee teree n argagui l huuchinii dursgaluudiig sangduulaj baisn shuu bi ch ooroo mash olon udaa Uvurkhangai Bayankhongor aimaguudiig dairan unguruj baisan bolohoor bigd l sain siahan tanil sanagdaj bailaa. unugiobii Gobi Gurvan Saikhan uul bas ELIIN AM , KHONGORIIN ELS geh metiin gazaruudaar yavlaa saihan bailaa eliin am mash saihan bain lee 300 meter orchim mostei bain lee khongoriin els bas saihan baina lee. juuulchin baazuud nileed ih unetei bolson baina huuhcinaa bodvol arga ch ugui biz dee odor ireh tusam l yumnii une osoj baigaa yum chin. huuchin 20$oos 25 orchim baidg baisan. odoo 35$ aas 45$ bolson baina medeej mongolchuud n hagas shaham unetei yum baina gevch yag unendee gehed ih unetei yum shig sangdlaa ene une chin neg hun buriiin une shuu dee arai ch davarsan yum shig sanagdsan shuu neg ger barichihaad l hun bolgonoos iim mungu vaad hevteed baina gedeg ch bas l neg saingui yum shig sangdsan shuu . yadaj neg ger n iim unetei baij boldoggui l yum baih daa gej bodson shuu. haa baisn yuch yumgui gazar heden ger barichihsan baidag ugui ter baigaa n ch ih yum uu? yu ch baihgui bol mashin daa untaltai n bish dee. za za minii bodloor juuchin baazuud unetei yum bain gej bodloo. 2 zaluu neg huune solongosuudtai yavlaa. anhii udaa ooriin gesen juulchid avaj uzlee orchuulga bolon joloochoo hiigeed yavaj uzlee boldog yum baina. za yamar ch baisan yum ehlej baina. yeah . hodooguur nilehiidee ih borootoi bailaa zarim ued ueriin usand ch boogdoh yavdal garaj bailaaa bas suuliin heden odor ulaanbaatart mash ih boroo oroj baigaa yum baina. arslantai guurnii hajuud manai neg naiz shine baishin avsan bain tuunii conhoor n selbiin gol ursahiig haraad setgel ih ovdloo boroo orood uer buusan n haa saigui baisn buhii l hog hayagdaliig haa negteeruu ursaj baihiig uzlee haramsaltai yum ULAANBAATAR maan mash ih hogtoi hot yum daa. humuus n eroosoo hogiig savand n hiine gedeg talaar medehgui yum tamhia tattlaa shuud l baigaa zogsoj baigaa gazaraa hayan bas shuleee bas bohinii caas undaanii savaa yag hezeehereglej duusna yag l ter gazaraa shuud l hayaj orhih yum. za za teriig zasaj zalruultal bas nileed heden jil boloh biz dee gevch mongol bas jaahan hogjih tiishee yavaj baigaa bas hargdaj bainaa buh yum muu muuhai yum alga. irsenii darui hed honog ih hecuu yum shig sanagdaj baisnaa odoonoos buh yumandaa dasaad buur asuudalgui bolj baina. gevch ganc ayulati yum bol yag l huuchin shigee bas l zugeer suugaad baij medeheer shinjtei ene chin er n endehiin style ch yum uu ali boloh l zuigeer suuh sanaatai humuus ch yum shigee.MR. G
Friday, June 13, 2008
zarim saanauud
australiad baihdaa bodoj baisn sanaanuud maan za er n tengeriin l yum baisn yum shigee jinhene bodit baidal deer n ireed uzehleer end ch bas tiim amarhan yum hiih gazar bish bain shuu za er n tiim l baisn daa. gevch ireed ajilglsnaar bas ch yag neg nudiig n olson yum hiih yum bol harin mash hurdan hugacaand bosoj medeh shansati yum shig hargdlaa. gevch medee harh hiih hoer bas zorolddog hoino. gevch minii meddeg baisn humuusees neg heseg n mash deeshee yavsan baina gehdee mash ih hodolmorloson abian.a nogoo heseg n zugeer l baidagaaraa l baij baina. sonin yum yag l 10 hediin jiliin omno baisn shigee l abij baih yum yasan sonin yum be.uneheer hot hodoogiin yalgaa ih bainaa. neg uee bodvol huuchinii ulaanbaatar humuus bag sagaar nutagruugaa ergej iorcgeej baigaa suragtai mer ser haragddag bolson abin sanaa dagaad ch ter uu ongorson jiliinhees nileed iluuteigeer hotiinhon hargdaj abina. ene songuuliin humuus buur galzuuruulj aina haalga barag l 4 oos 5 udaa odort material taraal baina bas gadaa autobusnii buudaluud bolon zam za haana l bol haan baij boloh buh gazaruudaar humuus suulgaad l surtalchigaag yavuulj abina bas mashinaar surtalchilgaa ih hiideg bolson abina haa saigui tug dalbaa n nairsan mashinuud mash chamg changa yarigchtai hogjim taviad l surtalchilgaa hiigeed l baih yu yasan yadrgaatai yum be. ene ch 29 niig hurtel zogsohgui shinjtei. ya ya. hun bolgon orolcdog yum bain manaihan ch bas l sonin humuus bain shuu. za yag odoo bairnii gadaa neg microbustai bagie aimaar changaaar neg baasnii tuhai yariad l baina manai baas ih saihan unertei shuu hataad ch hataad ch uneree tavihguio olon jil idlee hanaj cadahgui baina dahiad gargaad ogooch l geed baina. yasan ch sonin songuul yauii;dag yum baahan l mongo l computer enee teree l amlaad abih yumaa. ternioihee orond ulaanbaatar hotiin tov zamiig zasna gevel harin shuud l yalah bolomjtoi yum shigee tegeed ch ter n heregtei yum daa. za zateriig bdooj baigaa neg ch mongol hun alga cshig baina ene songuulid ner devshigchdees. yaj hudlaa yarij baigaad neg garaj baahan mongo idie dee l gesen humuus bain daa hoorhii ene uls ingej baahan hog novshnuudaar tolgoigoo bariulah ch gej dee. irseneesee hoish hotiin zah bolon tovoor mash ih mashinaar yavaj baina. er n bol ulaanbaatart gazar gej yum uldeegui yum baina. uldeh ch undes alga daa olon mogtei humuus bas hahuul ah duusuudiin l bolon medeltei humuusiin naimaa bolson hoino. za mongoliin mashinuudiig yah ve? lexus land cruiser l unahgui bol za barag l hunii toond ordoggui shinjtei. mash olon toroliin sain siahan mashinuudtai boljee gevch 30 jiliin omno baisn zam n yag heveeree baina. sonirholtoi n humuus zamaa zasahguigeer l l baahan uuneti mashiuud unaad l abih yum daa za za iimeeree l baih yu shig abindaa. irsen bish baahan oros kinonuudiig uzej baina.neg goe kino garaj bnaMR.G
mongoliin tuhai...
MR.G
za za shaaj baina arhiig bol uuh shig l bolj abina. suuliin 2 doloo honog soliotoi ih uulaa. humuus ch mongotei ch bol uudag ch bolj. za za iim l baisn iimeeree ch baigaad l baih yum shig baina. za mongold ireed hamgiin turuund haragdsan yum bol ed nar buur uls undesteneeree songuuliin solio ovchin tussan baina. estoi l mongiig neg agaart cacaj bainaa . za infgej cacaj baij neg suudald suuj chadah yum bol tegeed ingej ursen mongoo hed hed nugalaad l avdag yum baihaa. erdoo l gariin useg zuraad l boldog yum bain sh dee yana daa mongol uls. mash olon huvalznuud deer n garchihaad ustei tolgoinniih n usen dund n buur shigdeed cusiig n sorood l hevteed baidag bolson baina. dooguuraa bol za yarih yum bishee. neg heseg n ih muudjee. za za eronhiidee ireed huuchin naizuudtaigaa neg heseg l yavlaa gevch huuchinii yum ongorson shinjtei baina. bas bolomjtoi humuus n ih zavgui ajilladag yum baina manai duu bolon hed heden naziuud maan deeshee ch garaagui dooshoo ch oroogui bain gevch vcag nargui ajillah yum shoniin 12 cagt l ajilaa hiigeed yvacgaaj baival yah ve? ene chin yu gesen ug ve? getel deeshee garsan humuus n zugeer l hymd tosor humuusiig zarchiaad l heden gariin useg zuraad l baahan heel hahuul geed l yavcgaaj baidag shinjtei. za za eronhiidee bol manai uls bas l amidrah bolomj bas bureldeh bologui baina. iheh humuusiin harilaanii soel bolon uilchilgeenii soel mash doroi baina. suuliin ued irseneesee hoi baahan l gaduur uuj idej baina er n l uilchilgeenii talaar bol taaruu yum. bas mongotei humuus ihtei bolson bolohoor haa saigui l zai zavsar bagatai yum abina. za ter yah ve
ochigdor batsagaanii heden bagienuud tai uulzaldaj arhidalaa. getel suuldee neg negenee zodoj cus nojtei n holilduulaj baij l neg sanaa amardag yum abina. yun naiztaigaa uulzasn bish. buur suuldee hun aminii heregte orohoo shalj baij neg shoniin amidralaa zoliosloh shiv dee. ih sonin sonin yumnuud yaricgaaj baih yumaa. uulzsan hun bolgon l sonin sonin yum yaricgaaj bain buur neg heseg n buur tasrsan baina. za teged yu hiij bain da agesen chin choloot cagaaraa baishn barij abin gej tomorvol yu gej heleh ve?
Monday, June 09, 2008
Mongold
za ulaanbaatar hotdoo ireed utaandaa daruulj bainaa harin ch gej. ireed 10 honoj baina oligoi yum bishee. toos shoroo haluun bas utaa gej hereg alga. aluulah yum baina. he he. suuliin heden odor uhtelee shoudlaa odoonoos arai gagui bolj baina. ingeed shoudaad l baih yum uhtelee shoudaj ch boloh shinjtei. ulaanbaatar ch bas l ih l zavgui gazar bolson abin syhuu. haa saigui zai zavsargui baihsn barilga n sunderleed l aan? end chin yu bolj bainaa nuh suv geh yumgui boljee ochigdor nileed baruun tiishee mashinaar yavaj jaahan gazar oron uzlee bugdl ezentei bolson baina. za er n bol ulaanbaatart iim ih unetei gazariig baychuudtai bulaacaldah bol ih temneg asuudal yum bain daa. odoogoor hun bolgonii sonirhoogui baigaa hodoo nutagt l gazar avah n heregtei yum abin daaa. uul n zov yum hiih yum bol end ch bas hiih yum ihtei yum bain shuu gevch medeej mongo tanil tal hoer hergtei n oilgomjtoi za ter yah ve neg heden tosol hiigeed uzie gej shiidlee. bnolohoos n bolohguig n hurtel yavaad uzie gej shiidlee. suuliin ued computer net ugui bolohloor bas ih sonnin l bain aussied bainga l netteei baisan chin suuldee neg jaaahn tasrah shinjtei bolson bain shuu. za odoonoos ovoo humuusteigee niileed aggui bolh shinjtei. bolno biz dee bolgono doo. manihan yah ve bugd l oor oorsdiinhee ajiluudiig hiicgeegeed l gagui l baicgaaj biagaa yum bain gevch medeej deeshee yavtal hol baina. mongolchuudiin neg heseg n uneheer ih bayan bolson baina. unaj yavaa mashin herglej edelj baigaa yums bolon oerooj gardag gazruudaas n avhuulaad shal ooor bolson abina. za za neg ih bicheed baih yum alg daa huuhedee sanaj bainaa yanaa.MR.G
Wednesday, May 28, 2008
amidralaa gej
ih l sonin yum daa. er n tgeed hunii amidrald olon sonin yavdaluud tohioldoh tusam hinii amidral chin ulam saihan boldog yum bish uu? medeej salaj baigaagaa saihan yum gej bodohgui baian ih l hecuu l l shiidver gargaj baina gevch minii hamgiin gol shiidver gargahd noloolson zuil bol. uulaasaa l taarch tohirohgui medregdeed baigaa uchiraas uulaasaa ireeduid boloh l asuudaliig jaahan erthenees shiidlee gej bodoj baina. za yadag ch baisn buruu ch zov ch bai shiidsen l bol shiidsen aival buu hii hiivel buu ai. gehdee l een udaa zov shiidver gargasan gedegtee ergelzehgui abin shuu. uulaasaa sain ch huuhen saihan ch huuhen gevch uneheer oor amidrald oor orchind osoj torsson yum abina. husel moroodol n ch oor yum baina. za tegeed ali yum bolgoniig ter geh ve. za za denduu nurshaad ch abinuudaa. za za bolie. yag yavah odor irehed ih hecuu bain shuu hoorhii muu ohin min avgai min nohoi min ingeed l uldeh baisn yum baij dee. iim shiidver gargah gedeg bol bas ch amargui yum baina shuu. gevch yagaad ch yum dotor hun maan ingesen deer geed l baisn yum daa mash olon udaa oor oor oncogoos n haraad haraad l dotor hun ingeed shiiduulchihlee dee. bodvol zov yum bailgui dee. he he
za za shaahaa bolie
setgel sanaa togtvoprgui abina
yavahaa beldie
ter huseed baigaa gaazarluugaa yavya
ochood hed honood hog deer garahaa uzie
ha haa
haMR.G
za za shaahaa bolie
setgel sanaa togtvoprgui abina
yavahaa beldie
ter huseed baigaa gaazarluugaa yavya
ochood hed honood hog deer garahaa uzie
ha haa
haMR.G
Subscribe to:
Posts (Atom)